Aseluvan hakijalta vaadittaisiin myös kahden vuoden aktiivista harrastusta ampumaseuran jäsenenä. Tämä pitäisi todistaa kouluttajan kirjoittamalla todistuksella.

Ministeriön kaavailujen mukaan ensimmäinen käsiaselupa myönnettäisiin aina määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Vasta tämän jälkeen voitaisiin myöntää toistaiseksi voimassa oleva lupa.

Myös luvan hakijan terveyttä ja käyttäytymistä tutkittaisiin vastedes nykyistä tarkemmin. Ministeriö ehdottaa aseluvan hakijalle soveltuvuustestiä, joka olisi puolustusvoimien P2-kokeen kaltainen.

- Testi tehtäisiin käytännössä tietokoneella, kertoo projektipäällikkö Mika Lehtonen sisäministeriöstä.

Poliisin tiedonsaanti paranisi

Ministeriö parantaisi myös poliisien mahdollisuuksia tutkia aseluvan hakijan taustoja. Poliisille tulisi oikeuksia saada tietoja muun muassa hakijan terveydestä, asepalveluksen suorittamisesta sekä palveluskelpoisuudesta.

Lääkäreille ehdotetaan oikeutta ilmoittaa poliisille, jos joku olisi terveytensä puolesta sopimaton omistamaan asetta.

Tiukennuksia olisi tulossa myös metsästysaseen hankintaan. Vastaisuudessa metsästysaseluvan saisi vasta 18 vuotta täyttänyt. Ampumaan pääsisi 15-vuotiaana vain huoltajan suostumuksella ja vanhemman hankkimalla aseella.

Aselakiin ehdotetut muutokset lähtevät seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle.

Tähtäimessä erityisesti käsiaseet

Lakiuudistuksen tavoitteena on tiukentaa käsiaseiden saantia huomattavasti. Nykyisin käsiaselupia myönnetään vuosittain kymmenisentuhatta. Uuden, seuroihin sitovan, lain uskotaan vähentävän määrää selvästi.

- Ehkä puolet luvista on nyt ihmisillä, jotka eivät kuulu ampumaseuroihin, Lehtonen sanoo.

Tiukennukset herättävät myös vastustusta. Esimerkiksi Kansallinen kivääriyhdistys povaa, että laittomien aseiden määrä nousee merkittävästi.