Osa uusista avioliitoista kestää hyvin vähän aikaa, ystävyyssuhteita solmitaan vain hyödyn takia ja vanhemmat eivät osaa sitoutua vanhemmuuteen. Nämä ovat suomalaisen yhteiskunnan uusimpia huolenaiheita, jotka kirkon perheneuvojat ovat havainneet.

- Sitoutumisen vaikeus leikkaa hyvin monia asioita yhteiskunnassa, josta on tullut elämys- ja tunnekeskeinen. Työhön sitoutuminen voi olla parempaa kuin ihmissuhteisiin sitoutuminen, mutta onko se palkitsevampaa? Toisaalta työnantajien sitoutuminen työntekijöihin on huonompaa, pohtii Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiainyksikön johtaja Päivi Kähkönen.

Evankelisluterilaisen kirkon perheneuvojat kohtaavat paljon 30 - 39 -vuotiaita perheellisiä, sillä perheneuvonnan kysyntä on kasvanut paljon viime vuosina. Avun hakeminen onkin valon pilkahdus synkissä erotilastoissa, sillä perheneuvonnassa käy lähes 17 000 asiakasta vuodessa.

- Jokainen pari, joka tulee perheneuvontaan, on jollain tavalla sitoutunut. Se on hyvä lähtökohta, että ihmiset ovat itse motivoituneita selvittämään asioita, sanoo Kähkönen.

Vanhemmuus vaakalaudalla

Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiainyksikön johtaja Päivi Kähkönen on ollut itsekin perheneuvojana ja tietää, ettei kaikkia ehditä auttamaan.

- On hienoa, että ihmiset hakevat apua. Valitettavaa on se, että emme pysty tarjoamaan kaikille avun tarvitsijoille apua kovin nopeasti. Toivoisin, että seurakunnissa ja kunnissa harkittaisiin tarkkaan, että mistä palveluista supistetaan. Toivoisin, että pikkulapsiperheiden palveluista ei supisteta, koska siinä on kysymys tulevaisuudesta, sanoo Kähkönen.

Sitoumisvaikeudet johtuvat perheneuvojien mukaan osaksi itsekeskeisyydestä, joka on tyypillistä tälle ajalle.

- Niin parisuhteessa kuin vanhemmuudessakin valitettavasti näkee sitä, että omat edut menevät yhteisten etujen edelle. Jopa välillä niin, että ne menevät vanhemmuuden edelle. Kyvyssä sitoutua on nimenomaan kyse siitä, että olet saanut osaksesi turvallista vanhemmuutta, selittää Kähkönen.

Varhaislapsuuden kokemuksilla onkin iso merkitys siihen, miten toimimme ihmissuhteissamme.

- Ajattelen, että meidän tulisi kaikin tavoin myös yhteiskunnan osalta tukea varhaisia vuorovaikutussuhteita. Kun ne saavat hyvän kasvualusta ja kasvupohjan, niin se heijastuu pitkälle aikuisuuteen ja kykyyn solmia omia ihmissuhteita, kertoo Päivi Kähkönen.

Taloudellinen ajattelu siirtyy ihmissuhteisiin

Bisnesmaailmassa asioita seurataan vuosineljännes kerrallaan. Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiainyksikön johtaja Päivi Kähkösen mukaan samantyylinen toiminta näkyy myös ihmissuhteissa.

- Ihmissuhteisiin mennään ja ajatellaan, että olen tässä niin kauan kuin tämä minua hyödyttää. Jos joudun antamaan enemmän kuin saan, niin onko tätä syytä jatkaa? Kustannushyötyajattelu on hiipinyt ihmissuhteidenkin alueelle, valitettavasti.

Kähkösen mielestä ajankuva on sellainen, että vallalla ovat kovat ja materialistiset arvot.

- Haluaisin arvokeskustelua, että mikä tässä elämässä on tärkeintä: taloudellinen hyvinvointi ja hienot kulissit, vai se mitä tapahtuu ihmisten välisissä suhteissa?

Lähiverkostojen puuttuminenkin voi Päivi Kähkösen mukaan aiheuttaa hyödyn maksimointia.

- Nykyään perheiden lähiverkostot ovat murentuneet ja ihmiset ovat aika paljon itsensä varassa, myös parisuhteet. Ehkä se on tuonut itsekkyyttä tähän aikaan.