Terveys

Sitrusmehua, lehmänmaidosta tehtyjä korvikkeita – Muistatko vielä, mitä 1970-luvun lapsille suositeltiin?

Pienille lapsille ja raskaana oleville naisille julkaistiin tänään uudet ravitsemussuositukset. Suositukset heijastavat aina aikaansa, Valtion ravitsemusneuvottelukunta toteaa.

Äiti laitta ruokaa - vauva kainalossa.
Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

Raskauden aikana ei tulisi syödä lakritsia eikä salmiakkia, ei ainakaan säännöllisesti. Tämä asia on ollut esillä viimeksi tänään perjantaina, lapsiperheille ja odottaville äideille julkistettujen uusien ravitsemussuositusten vuoksi.

Olen itse syönyt lakritsaa ja salmiakkimakeisia kolmen raskauden aikana. Silloin tällaisesta asiasta ei tiedetty mitään.

– Arja Lyytikäinen

Moni äiti voi kuitenkin muistaa, ettei jonkin yksittäisen elintarvikkeen käyttöä suitsita suinkaan ensimmäistä kertaa: Pari-kolmekymmentä vuotta sitten tapetilla oli sian ja naudan maksa, jossa oli havaittu erittäin korkeita A-vitamiinipitoisuuksia, kertaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen. Tutkimusnäyttöä alkoi olla myös siitä, että runsas A-vitamiinin saanti saattaa lisätä sikiövaurioiden ja keskenmenon riskiä.

Lopputuloksena oli suositus, jonka mukaan maksaa tulisi syödä raskauden aikana vain hyvin pieniä määriä. Tuo suositus on voimassa edelleen, Lyytikäinen sanoo.

Uuden tutkimustiedon perusteella myös lakritsin ja salmiakin syönti voi lisätä keskenmenon vaaraa ja olla yhteydessä lapsen kehityshäiriöihin. Onko lakritsia syöneillä, raskaana olevilla naisilla syytä huoleen? Ei ole, vakuuttaa Lyytikäinen.

– Olen itse syönyt lakritsaa ja salmiakkimakeisia kolmen raskauden aikana. Silloin tällaisesta asiasta ei tiedetty mitään. Nyt minulla on kolme hyvinvoivaa, aikuistuvaa lasta. Tässä mielessä sanoisin, että syytä huoleen ei ole.

Hän tähdentää, että lakritsissa onkin kyse ennen kaikkea varovaisuusperiaatteesta: jos alkaa olla tutkimusnäyttöä siitä, että jonkin elintarvikkeen käyttö voi olla haitallista, suositellaan, että sitä vältettäisiin raskauden aikana.

– Tällä halutaan lähinnä turvata se, ettei tällaisia elintarvikkeita käytettäisi jatkuvasti runsaita määriä, Lyytikäinen perustelee.

"Tärkeintä on perushyvä syöminen"

Ravitsemustavoitteet ja -suositukset heijastelevat aina aikaansa, ravitsemusneuvottelukunta on todennut.

Pääsihteeri Arja Lyytikäinen sanoo, että odottavien äitien kohdalla on pitkässä juoksussa korostettu ennemminkin "perushyvää" syömistä, ei niinkään rajoitettu yksittäisten elintarvikkeiden käyttöä.

– Kysymys on ollut esimerkiksi siitä, miten on annettu D-vitamiini- tai rautavalmisteita lisäksi. Kieltoja on ollut jonkin verran.

Lasten ravitsemussuosituksiin on vaikuttanut 1980-luvulta lähtien voimakkaasti se, kuinka allergioiden esiintymistä voitaisiin ehkäistä, Lyytikäinen kertoo.

– Myös tämä uusi suositus perustuu pitkälti siihen tutkimusnäyttöön, miten lapsen immuunipuolustus kehittyy ja miten allergisia tauteja voidaan vähentää imetyksellä ja oikea-aikaisella lisäruualla.

1970-luvulla vauvoille syötettiin kiinteitä ruokia jo varhain

Pienten lasten ravitsemussuosituksissa eniten vaihtelua onkin ollut siinä, miten imetysten kestoa ja kiinteiden ruokien aloitusta on vuosien varrella suositeltu, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Arja Lyytikäinen arvioi.

Lisäruuat olivat tuhteja, ja niitä syötettiin paljon.

– Arja Lyytikäinen

1970-luvulla kiinteitä ruokia alettiin syöttää vauvoille jo varhain.

– Sen luvun äidit muistavat varmaankin sen, että pienille lapsille annettiin jo muutaman viikon ikäisestä lähtien sitrusmehua ja muita sentyyppisiä ruokia. Lisäruuat olivat tuhteja, ja niitä syötettiin paljon.

– Siihen aikaan oli myös käytössä lehmänmaidosta valmistettuja, itse tehtyjä korvikkeita, joita oli laimennettu vedellä ja joihin oli lisätty sokeria.

Siihen aikaan oli myös käytössä lehmänmaidosta valmistettuja, itse tehtyjä korvikkeita, joita oli laimennettu vedellä ja joihin oli lisätty sokeria.

– Arja Lyytikäinen

Imetyksen kestoa on sittemmin pyritty pidentämään eri suosituksilla. Esimerkiksi 1980-luvun taitteessa suositeltiin puolen vuoden mittaista täysimetystä, Lyytikäinen muistaa. Uuden tutkimustiedon valossa imetyssuositusta alettiin lyhentää uudelleen.

Tämänpäiväisissä suosituksissa täysimetystä suositellaan neljän–kuuden kuukauden ikään asti.

Lyytikäinen on osallistunut lapsiperheiden ravitsemussuositusten tekoon vuodesta 1987. Hän sanoo, että suositusten tausta on laajentunut vuosikymmenten saatossa ja lasten ruokailusta on tullut osa niin sanottua hyvinvointioppimista.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä