Sivuoireista huolimatta ainoa tehokas lääke tautiin on Tamiflu, kertoo professori Timo Vesikari rokotetutkimuskeskuksesta.

Sikainfluenssan torjunnassa korostettua käsihygieniaa kuten muitakin toimenpiteitä professori Vesikari pitää hyvinä ja tervetulleina. Hän kuitenkin uskoo epidemian jyllätessä taudin tulevan jos on tullakseen.

Mahdollisten tautitapausten suhteen ei kuitenkaan olla hampaattomia. Sikainfluenssan hoitoon on olemassa tehokasta lääkehoitoa. Lääkkeitä ovat Oseltamiviiri, joka tunnetaan kauppanimellä Tamiflu sekä Zanamiviiri, jonka kauppanimi on Relenza.

Tamiflun sivuoireet tiedossa

Jo 1990-luvun lopun varhaisissa tutkimuksissa selvisi, että Tamiflu aiheuttaa jossain määrin pahoinvointia, kun se nautitaan tyhjään vatsaan. Tutkimusryhmässä mukana ollut Vesikari kummasteleekin viime päivinä lääkkeestä esiinnoussutta kohua jo pitkään tiedetystä asiasta.

Lääkehoidossa tulee aina suhteuttaa taudin vakavuus ja lääkkeen haittavaikutukset. Kliinisin tuntomerkein määritellyssä vakavassa influenssatapauksessa lääkehoito on aiheellista.

Lääkehoito käynnistettävä vuorokauden sisällä

Sikainfluenssan hoitoon käytettävissä lääkkeissä paras teho saavutetaan, jos niiden käyttö aloitetaan kuuden tunnin sisällä oireiden puhkeamisesta. Rajun sikainfluenssan puhjetessa sairastunut voi tunnin tarkkuudella kertoa taudin alkamisen ajankohdan.

Lääkkeen teho laskee taudin pitkittyessä ja se tulisikin saada potilaalle vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Eri asia on, kuinka näin nopea hoito voidaan mahdollisen epidemian aikana käytännössä toteuttaa.

Lääke markkinoilla ennen joulua

Lasten ja aikuisten sikainfluenssarokotustutkimus pyritään saamaan käyntiin viikolla 34. Lääkelaitos on tosin vaatinut muutoksia lasten rokotustutkimuksiin. Suostumuslomakkeessa on oltava molempien vanhempien nimet. Lisäksi vaaditaan, että kaikille yli 12-vuotiaille tutkimukseen osallistuville tytöille tehdään raskaustesti. Kolmanneksi lääkelaitos haluaa, että yli kuusivuotiaille lapsille annetaan asiasta oma tiedote. Vaaditut muutoksen on tehty tutkimussuunnitelmaan ja se on toimitettu Lääkelaitoksen hyväksyttäväksi.

Tutkimuksessa koehenkilöille annetaan kaksi rokotusta kolmen viikon välein. Kolme viikkoa jälkimmäisen rokotuksen jälkeen henkilöltä otetaan verinäyte ja aloitetaan laboratoriotutkimukset, joitten perusteella päätetään lopullisen rokotteen koostumus. Tämän jälkeen Euroopan lääkevalvontavirasto käsittelee hakemuksen pikaisesti ja lääke on parhaassa tapauksessa markkinoilla marras-joulukuussa.