Helsingissä kolmatta kertaa järjestetty Skidit Festarit keräsi sunnuntaina ison yleisön entistä monipuolisempaa ohjelmaa tarjonneeseen lasten kulttuuritapahtumaan. Järjestäjien arvion mukaan paikalla kävi 2 000 - 3 000 lasta ja aikuista.

Ohjelmassa oli musiikkia, teatteria, tanssia ja tanssin opetusta, työpajoja, elokuvaa, diskoa. Festivaali oli paisunut selvästi viime kesästä, mutta Kaikukadun ja Lintulahdenkadun rajaama Kallion kulttuuripiha toimi erinomaisesti lasten kaupunkifestarin pitopaikkana, iloitsi festivaalijohtaja Tim Uskali.

- Parhaat Skidit Festarit tähän mennessä, Uskali kehui kolmivuotiasta.

Festivaali oli kahden edellisvuoden tapaan ilmainen. Uskalin mukaan mittasuhteet alkavat kuitenkin olla sellaiset, että tapahtuma tarvitsee jatkossa lisää tukea, jotta se voi edelleen olla maksuton.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen vierailu tapahtumassa voi olla tae jatkorahoitukselle - ministeri viihtyi ja sanoi Yle Uutisille kannattavansa ilmaisia tapahtumia, joihin lapset ja aikuiset voivat tulla yhdessä.

- Kun valtion rahoja jaetaan, pyrimme huomioimaan sen, että tarjolla on ilmaistapahtumia, jotta mukaan saadaan myös lapsia ja nuoria tai muitakin, jotka eivät normaalisti tule kulttuurin ja taiteen piiriin, sanoi Arhinmäki.

Ei vain kilpailumielessä

Skideillä Festareilla lapset pääsevät esiintymään ilman kilpailu-ulottuvuutta. Tosin ainakin Hurjat silmät -duon esitys oli hämmästyttävän hiottu - vähän vähemmän taitaville lavan kynnys voi olla korkea.

Päälavalle ei myöskään voi ponkaista esiintymään noin vain, vaan ohjelma on lyöty lukkoon etukäteen.

- Kyllä tilanne on hyvä pitää hallinnassa, kun ollaan lasten kanssa tekemisissä, Tim Uskali sanoo.

Kaikkea voi tosin pohtia ensi vuotta ajatellen, Uskali lupailee. Suunnittelutyöryhmä tekee töitä pitkin talvea ensi kesän festivaalin toteuttamiseksi.

Ministeri Paavo Arhinmäkikin haluaa satsata toimintaan, jossa kilpailu ei ole pääosassa. Niin kulttuurissa kuin urheilussakin rahaa täytyy ehkä jopa entistä enemmän jakaa ruohonjuuritasolle, sanoo Arhinmäki.

- Pitää muistaa, että meidän huippu-urheilu pohjautuu siihen, että meidän ruohonjuuritason urheilu ja liikunta on kunnossa, sieltä ne huiput nousee.

- Kumpi on yhteiskunnan kannalta parempi, että satsataan valtavasti huippu-urheiluun niin että saadaan ehkä yksi mitali enemmän, vai se, että panostetaan ne rahat siihen, että saadaan kansaa liikkumaan, kyselee Arhinmäki.

Arhinmäki sanoo, että olympiasankarit ja muut huippu-urheilijat ovat esikuvia, jotka saavat lapset innostumaan liikunnasta. Tärkeää on löytää into pitää yllä liikunnallista elämäntapaa, ei havitella terävimmän kärjen huipulle.

- Huippu-urheilu on hyvin kaupallistunutta miljoonabisnestä, että totta kai siinä on piirteitä, joista ei enää kauhean hyvin voi tunnistaa olympialiikkeen periaatteita, viimeisellä kisaviikolla Lontooseen suuntaava ministeri sanoi.