Terveys |

Skitsofrenia ei ole enää toivoton sairaus

Mielenterveyshäiriöiden luokassa skitsofrenia on yksi vaikeimmista sairauksista. Sairauteen liittyy paljon turhia ennakkoluuloja ja pelkoja. Pelottavasta nimensä kaiusta huolimatta skitsofreniasta voi kuntoutua takaisin työelämään.

Kuva: YLE

Vuonna 2003 vaikeaan psykoosiin sairastuneelle Kimmo Hoikkalalle tieto skitsofreniasta tuli järkytyksenä. Hoikkalan mukaan sairastuminen oli monen eri osatekijän summa.

- Liittäisin omaan sairastumisprosessiini traumaattiset lapsuudenkokemukset. Minulla oli koulunkäyntivaikeuksia, ja nuoruudesta löytyy myös koulukotimenneisyys.

Aluksi Hoikkalan diagnoosi oli psykoottinen masennustila. Oireet eivät kuitenkaan poistuneet ja lopulliseksi diagnoosiksi tuli skitsofrenia.

- Tieto sairaudesta tuntui tyrmäykseltä, muistelee Hoikkala.

Hoikkalan kuntoutus lähti vauhtiin sopivan lääkityksen, sosiaalisten suhteiden sekä elämäntapojen muuttamisen avulla. Nykyään Kimmo Hoikkala toimii Suomen skitsofreniayhdistyksen puheenjohtajana.

Kynnys puhua julkisesti omasta sairaudestaan ei ole korkea.

- On toimittava, jos haluaa asioihin muutosta. Olen kokenut vääryytenä, että sairastuttua sosiaalinen verkosta hajoaa ja skitsofreenikkoa pelätään, kertoo Hoikkala.

Suurin osa potilaista kuntoutuu avohoitoon

Skitsofreniaan liittyy erityisesti alttius sairastua nuorella aikuisiällä.

- Nykyisen tiedon mukaan alttius on osaltaan geeniperäistä. Sairauteen altistavat myös kasvuolosuhteet sekä henkilön kehityksen aikana tapahtuneet asiat, tietää psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen.

Skitsofreniasta kuntoutuminen on yllättävän yleistä. Se vaihtelee, missä määrin siitä kuntoudutaan ja saavutetaan aikaisempi työ- ja toimintakyky.

Pääosa potilaista kuntoutuu siten, että he pärjäävät avohoidossa ja voivat osallistua sosiaaliseen elämään.

– Jukka Kärkkäinen

- Pääosa potilaista kuntoutuu siten, että he pärjäävät avohoidossa ja voivat osallistua sosiaaliseen elämään. Vähän pienempi joukko kuntoutuu niin, että he pääsevät takaisin työelämään.

Persoonan jakautuminen on harhaluulo

Skitsofreniaan liittyy paljon vääriä luuloja ja pelkoja. Monet luulevat edelleen, että skitsofreenikon mieli on jakautunut hyvään ja pahaan puoleen Tohtori Jekyllin ja Mr. Hiden tapaan.

- Nykytiedon mukaan tällainen käsitys on harhaa. En rinnastaisi skitsofreenikkoa jakautuneeseen persoonaan. Tutkimuksen mukaan skitsofreenikkopotilaat eivät ole myöskään mitenkään erityisen pahoja tai väkivaltaisia ihmisiä, kertoo Kärkkäinen.

Kärkkäisen mukaan skitsofreenikoilla ilmenee väkivaltaista käyttäytymistä aivan yhtälailla kuin sitä ilmenee muussa väestössä, eikä heitä tarvitse pelätä sen enempää kuin muitakaan ihmisiä.

- Skitsofrenia on vakava mielenterveyshäiriö, joka aiheuttaa psykoottisia häiriötä kuten esimerkiksi näkö- tai kuuloharhoja. Potilaalla voi olla myös ajatushäiriötä tai outoja ajatuksia.

Haastavan sairaudesta tekee Kärkkäisen mukaan se, että sairastuneen toimintakyky laskee. Henkilö ei sairastumisen jälkeen kykene enää tekemään niitä töitä ja toimia, joissa hän on aiemmin pärjännyt.

- Potilaan keskittymiskyky ja muisti heikkenevät. Lisäksi hänen ajatustoimintansa voi olla hajanaista. Nämä kaikki vaikuttavat normaaliin sosiaaliseen toimintaan ja työelämään.

Skitsofrenian ennuste ei ole enää samalla tavalla huono tai jopa toivoton kuin vielä 30 vuotta sitten.

– Jukka Kärkkäinen

"Skitsofrenia on vaikein mielenterveyshäiriö"

Skitsofreniapotilaan lähipiirin ja ympäristön huomioiminen on tärkeä osa hoitoa ja kuntoutusta. Omaisten huomioiminen hoidon suunnittelussa antaa heille tärkeää tietoa sairaudesta.

- Omaiset voivat paremmin auttaa itse potilasta kuntoutumaan. Jo se, että tietää sairaudesta ja miten siihen suhtaudutaan, on hyödyllistä. On myös äärettömän tärkeää, ettei skitsofreenikko eristäydy, sanoo Jukka Kärkkäinen.

Vaikka sairauksia on vaikea vertailla keskenään, on skitsofrenia Kärkkäisen mukaan mielenterveyshäiriöiden luokassa ehdottomasti vaikein sairaus.

- Skitsofrenian ennuste ei ole kuitenkaan enää samalla tavalla huono tai jopa toivoton kuin vielä 30 vuotta sitten. Silloin skitsofreniaa hoidettiin sijoittamalla henkilö sairaalaan vuosikausiksi.

- Nykyään hoito on paljon aktiivisempaa. Tällä hetkellä pyritään varhaiseen sairauden toteamiseen ja nopeaan hoidon aloittamiseen. Tulokset ovat tällä tavoin paljon paremmat. Skitsofrenia ei nykyään todellakaan ole toivoton sairaus, vaan potilaita voidaan kuntouttaa niin, että he pärjäävät työelämässä, vahvistaa Kärkkäinen.

Tuoreimmat aiheesta: Terveys

Pääuutiset

Kotimaa

Koneturmasta selviytynyt poliisille: Koneen tekniikassa ongelma?

Video: Jämijärven lento-onnettomuuden turmapaikka.
01:57

Tapahtumat hetki hetkeltä

14.25

SPR:n Pohjois-Satakunnan ensihuoltoryhmän vetäjä Anja Tunturi kertoo Yle Uutisille, että onnettomuuspaikalla on ollut paljon henkisen tuen tarvitsijoita; omaisia ja hyppykavereita.

14.20

Tietoja kuvista ja niiden lähettämisestä tutkijoille voi kertoa numeroon 071 8746 007 tai 071 8746 009. Aiemmin annetut omaisnumerot eivät ole enää käytössä.

14.20

Poliisi ja Onnettomuustutkintakeskus pyytävät nyt tutkintaansa varten silminnäkijöiltä kuva- ja videomateriaalia.

Lue lisää

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä