Slummien miljonääri etsii amerikkalaista unelmaa Intiasta
Yhdysvaltain elokuva-akatemian Oscar-mittelöissä koko potin kerännyt Slummien miljonääri yhdistää Hollywoodin ja Bollywoodin – niin hyvässä kuin pahassakin. Elokuvan väriloisto, huumori ja amerikkalaiset arvot tallaavat alleen traagisiakin ihmiskohtaloita, mutta nerokas käsikirjoitus ja loistava pääosanesittäjä pelastavat paljon.
Slummien miljonääri kertoo 18-vuotiaan Jamalin tarinan. Elokuvan alussa Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa viimeistä edellisen kysymyksen selvittänyt Jamal viedään poliisiasemalle kuulusteltavaksi, sillä kukaan ei usko kouluttamattoman slummien rakkikoiran oikeasti tietävän vastauksia lääkäreille ja insinööreillekin mahdottomiin kysymyksiin. Jamal kertaa poliisille vastauksensa yksi kerrallaan ja samalla nuorukaisen elämäntarina aukeaa katsojille.
Juoni on äärimmäisen kekseliäs, kun Jamalin elämäntarina nivoutuu tietokilpailun kysymyksiin. Lapsena orpoutuneen Jamalin ja hänen veljensä Salimin tarina on yhtä täynnä niin tuskaa kuin toivoakin. Ankea on myös lapsuudenystävä Latikan kohtalo, vaikka tytöstä kaunotar kehkeytyykin.
Slummien miljonääri pohjaa intialaisen Vikas Swarupin kirjaan, josta Simon Beaufoy on työstänyt Oscar-palkinnon arvoisesti elokuvaan käsikirjoituksen. Danny Boyle on saanut ohjattavakseen nerokkaan tekstin, jossa yhdistyvät amerikkalainen unelma ja intialainen elämänilo. Lopputulos on kenties Boylen uran onnistunein elokuva, joka kuitenkin repii menestyksensä katulasten selkänahasta.
Amerikkalaisten arvojen ylistys
Brittiläisistä tekijöistä huolimatta Slummien miljonääri henkii amerikkalaista kulttuuri-imperialismia, mistä kertoo jo elokuvan punaisena lankana kulkeva Haluatko miljonääriksi -ohjelmakin.
Ei ole ihme, että Slummien miljonääri vetosi Yhdysvaltain elokuva-akatemiaan kahdeksan Oscar-palkinnon edestä, sillä niin amerikkalaisia ovat elokuvan arvot. Kevyet yritykset irvailla yhdysvaltalaiselle rahan vallalle unohtuvat kyllä hyvin nopeasti amerikkalaisen unelman metsästyksen tieltä. Vapaus ja onnen – tai omaisuuden – perässä juokseminen ovat alusta loppuun Slummien miljonäärin kantavat teemat.
Jamal erottuu joukosta, sillä hänelle rikkautta tärkeämpää on rakkaus Latikaan. Kuitenkin myös Jamal on amerikkalaisen unelman ilmentymä: kovalla työetiikalla varustettu nuorukainen pyrkii päämääräänsä – jopa hinnalla millä hyvänsä.
Danny Boyle on aiemmin ohjannut muun muassa Trainspotting ja 28 päivää myöhemmin -elokuvat. Aiempien teostensa tavoin Boyle on Slummien miljonäärissä onnistunut luomaan uskottavan ja autenttisuutta hipovan kuvamaailman, jossa jokainen erite – oli se sitten verta, hikeä tai ulostetta – tuntuu hajuineen hiipivän myös valkokankaan toiselle puolelle.
Dev Patel loistaa Jamalina
Jamalia, Salimia ja Latikaa nuorina esittäneet intialaislapset ovat elokuvan myötä nousseet julkkiksiksi miljardin asukkaan Intiassa, ja onpa valtio puuhannut heille ja perheilleen uudet koditkin slummihökkeleiden sijaan. He ovat Jamalin tavoin lottoarvonnan voittajia.
Slummien miljonääri esittää kuitenkin kaunistellun version katulasten elämästä. Vaikka köyhyys ja väkivaltaisuus ovat läsnä alusta loppuun, peittää bollywoodmainen väriloisto ja hienovarainen huumori kaikkein köyhimpien tuskan alleen. Ohjaaja Boyle ei ole juuri kerjäläispomoja parempi, sillä elokuva ostaa lopulta slummilasten kärsimyksillä länsimaalaisille hyvän omantunnon. Boyle ohittaa tyytyväisenä muiden kohtalon, kunhan oikeamielinen Jamal nousee ryysyistä rikkauksiin.
Tekopyhä asenne on kuitenkin helppo unohtaa, sillä Slummien miljonääri korvaa heikkoutensa moninverroin. Siitä elokuva on käsikirjoituksen lisäksi paljon velkaa naiiville, mutta rakastettavalle päähenkilölleen. Isossa-Britanniassa syntyneen Dev Patelin näyttelemä 18-vuotias Jamal on Slummien miljonäärin sielu ja selkäranka.
Vaatimattomalla 15 miljoonan dollarin budjetilla tehdyn elokuvan oli määrä päätyä vain dvd-levitykseen. Nyt se on ansainnut lippuluukuilla jo yli 200 miljoonaa dollaria.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
Starbucks tulossa Akateemiseen kirjakauppaan?
Yle Radio 1:n Kultakuume-kulttuuriohjelman saamien tietojen mukaan maailman isoin kahvilaketju avaa kahvilan paraatipaikalle Helsingin keskustassa.
Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa on muisteltu elokuvaksi
Itä-Lapissa on taas tallennettu arvokasta sotahistoriallista tietoa. "Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa" on elokuva, missä nelisenkymmentä ihmistä avautuu varsin vaikuttavastikin kertomaan jatkosodan aikaisista kokemuksistaan - niin rintamalta kuin kotipuolestakin. Nyt valmistunut dvd-elokuva on Itä-Lapin kuntayhtymän tuotantoa ja se on jatkoa aiemmin talvisodasta tehdylle tallenteelle.

Kommentoi aihetta
(2 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
bombur
Ilmoita asiattomasta kommentista"Slummien miljonääri henkii amerikkalaista kulttuuri-imperialismia, mistä kertoo jo elokuvan punaisena lankana kulkeva Haluatko miljonääriksi -ohjelmakin."
Mistäköhän lähtien brittiläiseen formaattiin perustuva intialainen visailuohjelma on ollut amerikkalaista kulttuuri-imperialismia?
ohjaaja
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomalaisten "elokuva-ammattilaiset" ovat niin kyynisiä, ettei heidän arvioonsa mahdu edes kahta virkellistä kehuja hienolle elokuvalle.. "Kulttuuri-imperialismia", olipa implisiittinen heitto!