Talous |

Soneran toimitusjohtaja: "Pyydän koko Suomen kansalta anteeksi"

Teleoperaattori Soneralle ei koitunut suurta laskua kohutuista verkko-ongelmista tammikuun lopulla. Samalla Soneran toimitusjohtaja Valdur Laid kertoo Ylen taloustoimituksen Verkkovieras-haastattelussa, miltä työskentely ulkomaisena johtajana tuntuu.

Video: Soneran toimitusjohtaja Valdur Laid kertoo Ylen taloustoimituksen Verkkovieras-haastattelussa, miltä työskentely ulkomaisena johtajana tuntuu.
Video
Video: Yle Uutiset

Teleoperaattori Soneran toimitusjohtaja Valdur Laid myöntää, että tammikuun loppu oli raskasta aikaa yhtiölle. Tammikuun 19. päivänä operaattorin matkapuhelinverkossa oli suuria ongelmia, joiden vuoksi asiakkaiden puhelut ja tekstiviestit eivät välittyneet perille.

Verkkoviat aiheuttivat ongelmia myös sairaaloissa ja lehtitietojen mukaan Mikkelin keskussairaalassa koettiin vakavia ongelmia, kun hoitohenkilökuntaa ei saatu ajoissa hälytettyä paikalle.

– Ensinnäkin haluaisin pyytää anteeksi koko Suomen kansalta ja erityisesti meidän asiakkailta katkoksia, sanoo Soneran toimitusjohtaja Valdur Laid Ylen taloustoimituksen Verkkovieras-haastattelussa.

Aivan koko syytä tammikuun verkkovaikeuksista ei voi vierittää Soneralle. Verkkolaitteita valmistava Nokia otti vastuun vioista, sillä yhtiön laitteet aiheuttivat verkossa ylikuormituksen.

Silti aivan puhtain paperein Sonera ei verkkoyhteyksiensä kanssa pääse. Helsingin Sanomat uutisoi Aalto-yliopiston mittauksista, joiden mukaan Soneralla on ollut viime vuonna merkittävästi enemmän yhteysongelmia kuin muilla operaattoreilla.

Soneralla ei täysin allekirjoiteta Aalto-yliopiston mittaustuloksia.

– Teemme yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa ja tulemme ulos tiedon kanssa, mikä on meidän ja heidän mielestä oikeudenmukainen. Kaikista lähtökohdista emme ole samaa mieltä, Laid sanoo.

Soneran toimitusjohtaja kuitenkin pitää kuitenkin hyvänä, että Aalto-yliopisto mittaa verkkohäiriöitä. Näin asiakkaat voivat saada tietoa eri toimijoiden luotettavuudesta.

Ei suurta laskua yhteysongelmista

Soneran asiakkaat eivät ole rynnänneet irtisanomaan liittymiään tammikuun yhteysongelmien vuoksi, vaikka yhtiöön on tullut palautetta.

– Palvelun laatu ja toimivuus ovat yleisestikin yksi tärkein syy, miksi asiakkaat vaihtavat operaattoreita. En sanoisi, että nyt olisimme nähneet erityisen paljon tästä lähteviä liikkeitä.

Toimitusjohtaja Laid myöntää, että muutamien yrityksien hankkeet pysähtyivät yhteysvikojen vuoksi. Silti korvausvaatimuksia ei ole tullut suuria määriä Soneran pöydille.

– Jotkut asiakkaat ovat valitettavasti päättäneet lähteä.

Sonerassa on nyt ongelmien ilmettyä aloitettu nelikohtainen ohjelma tulevaisuutta silmällä pitäen. Ulkopuolinen toimija kartoittaa verkon heikkoja kohtia ja tutkimustuloksista tiedotetaan aikanaan avoimesti.

Tämän lisäksi verkosta riippuvaisten asiakkaiden kanssa käydään läpi vaihtoehdot ongelmatilanteissa ja yhtiön toimintaa pyritään muuttamaan siten, että ongelmia olisi jatkossa entistä vähemmän.

Laidin mukaan Teliasoneran pääkonttorin sijainti Tukholmassa ei ole vaikuttanut siihen, kuinka nopeasti yhtiö on reagoinut yhteysongelmiin.

– Teliasonera lähti uuden toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukana aika selkeään strategiseen muutokseen. Strategian ytimessä ovat asiakkaat ja paikallinen maayhtiö on vastuussa asiakkaistaan.

Laidin mukaan vastuu toiminnasta on siirtynyt takaisin maihin, joissa konserni toimii.

– Muutos viimeisen kahden vuoden aikana on ollut hyvä suomalaisille asiakkaille.

Virolainen toimitusjohtaja Suomessa

Suomen liike-elämän piirejä on syytetty sulkeutuneisuudesta. Lääkeyhtiö Bayerin Pohjoismaista liiketoimintaa vetävä Oliver Rittgen kertoi Kauppalehden haastattelussa noin kaksi vuotta sitten, että kutsua päättäjien lounaspöytiin on tippunut vähän.

Toimitusjohtaja Laid on toiminut nyt Suomessa neljä vuotta, eikä hänellä ole samanlaisia kokemuksia.

– Ilman suomenkielellä toimimista tämä voisi olla paljon hankalampaa. Enemmän tämä on kiinni omasta halukkuudesta verkostoitua.

Soneran toimitusjohtaja kuitenkin myöntää, että verkostoituminen ulkomaalaiselle johtajalle on vaikeampaan kuin paljasjalkaiselle suomalaiselle.

– On aivan selvää, ettei minulla ja muilla ulkomaalaisilla ole niitä koulu- ja armeijaverkostoja. Maanpuolustuskurssillekin pääsee vain Suomen passilla. Tällaiset verkostot eivät synny itsestään.

Virolainen yritysjohtaja ei Laidin mukaan herätä kummastusta Suomessa.

– Kummajainen tai ei, mutta en ole kokenut, että tästä tulisi mitään asenne-eroja.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä