Karennien kansallispäivää on vietetty torstaina Seinäjoella. Karennit kuuluvat Myanmarin sorrettuihin vähemmistökansoihin, jotka asuttavat Myanmarin ja Thaimaan rajaseutua. Siellä heitä elää vielä noin 400 000. Myanmarista on paennut ulkomaille tai pakolaisleireihin 15 000 karennia. Suomessa heitä on liki 1000.

Karennien kansallisjuhlassa pääroolissa olivat nuorten tanssi- ja musiikkiesitykset. Seinäjoelle ensimmäiset karennit tulivat kuusi vuotta sitten Thaimaan pakolaisleireiltä. Yksi heistä oli leski, Ah Dee Adi, kolmen lapsensa kanssa.

- Nyt olen jo tottunut. Joskus tulee ikävä kotimaata, mutta kun sitten vertaan kuinka huonosti siellä asiat ovat, niin tulen tyytyväiseksi täällä oloon, kertoo vanhusten hoitokodissa työskentelevä Ah Dee Adi.

Pakolaisleiriltä ylioppilaaksi Suomeen

Kansallisjuhlan vietto perustuu siihen, että karennit tavoittelivat omaa valtiota 1800-luvun loppupuolella. Se evättiin. Myanmarin hallinnon sortotoimet kiihtyivät vuoden 1948 jälkeen. Ne ovat jatkuneet vuosikymmeniä ja ajaneet yhä enemmän karenneja pakolaisiksi. Näin kävi myös Lee Na Micelinan maanviljelijäperheelle.

- Thaimaan leiri muistutti vankilaa. Emme päässeet käymään edes ulkona. Menin sinne 5-vuotiaana ja asuin siellä 10 vuotta, kertoo Lee Na Micelina. Hän on tämän kevään ylioppilas Seinäjoen lukiosta. Aikanaan hänelle oli suuri helpotus päästä pois pakolaisleiriltä.

- Olin tosi innokas. Mietin koko ajan, että yritän pärjätä koulussa hyvin ja opiskelen ahkerasti suomen kieltä.