Sota-aikaan paperinuket saivat vaatteensa taivaalta
Sotien aikana1940-luvulla paperia nukkien vaatteisiin ei juuri ollut. Lapset saivat ilmaista materiaalia paperinukkien vaatteisiin kun neuvostoliittolaiset tiputtivat propagandalehtisiä lentokoneista. Tarja Karellin paperinukkekokoelma on esillä Kymenlaakson museossa.
Kotkalaisen Tarja Karellin paperinukkien keräily alkoi 1970-luvulla. Kymenlaakson museossa avataan perjantaina Paperinukke-näyttely, jossa on esillä Karellin paperinukkeja vuosikymmenten varsilta. Näyttelyssä on satoja nukkeja vaatteineen, osa itse tehtyjä ja myös harvinaisuuksia. Kokonaisuutta täydentävät värikkäät pöytäteatterit ja ponnahduskirjat.
Karellin aloitti perinukeilla leikkimisen viisivuotiaana sota-aikana 1940-luvulla. Tuolloin paperi oli kortilla. Lapset käyttivät kaiken mahdollisen materiaalin tehdäkseen nukeille uusia hienoja vaatteita. Vaateparsia tehtiin käännetyistä kirjekuorista, kauppakuiteista, pahvista, karamellikääreistä ja sanomalehtipaperista.
- Kun isä tapetoi meidän huonetta varastin niitä pieniä sirupapereita. Siitä sain kauniita mekkoja, Karell kertoo.
Sota-aikana lapset saivat ilmaista materiaalia paperinukkien vaatteisiin suoraan taivaalta kun neuvostoliittolaiset tiputtivat propagandalehtisiä lentokoneista.
- Me kylän lapset juoksimme niiden koneiden perässä ja huusimme: puota lentolehtisii, Karell muistelee.
Jos lentolehtiniput sattuivat tippumaan Kymijokeen, pettyneet lapset puivat nyrkkiä ja irvistelivät lentokoneille. Karell kertoo, etteivät he lapsina ymmärtäneet, mitä lehtisissä luki. Pääasia oli, että lehtiset olivat punakeltaisia ja toiselta puolelta valkoisia.
- Minusta se oli vain sitä, että taivaalta tippuu ilmaista paperia ihaniin paperinukkien vaatteisiin, Karell naurahtaa.
Tällä hetkellä noin Karellin kokoelmaan kuuluu noin neljäsataa paperinukkea vaatteineen, kenkineen, hattuineen, kaulanauhoineen ja peruukkeineen. Vellamossa on esillä yli 350 paperinukkea. Aivan uusimmat nuket eivät ole esillä näyttelyssä.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
Starbucks tulossa Akateemiseen kirjakauppaan?
Yle Radio 1:n Kultakuume-kulttuuriohjelman saamien tietojen mukaan maailman isoin kahvilaketju avaa kahvilan paraatipaikalle Helsingin keskustassa.
Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa on muisteltu elokuvaksi
Itä-Lapissa on taas tallennettu arvokasta sotahistoriallista tietoa. "Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa" on elokuva, missä nelisenkymmentä ihmistä avautuu varsin vaikuttavastikin kertomaan jatkosodan aikaisista kokemuksistaan - niin rintamalta kuin kotipuolestakin. Nyt valmistunut dvd-elokuva on Itä-Lapin kuntayhtymän tuotantoa ja se on jatkoa aiemmin talvisodasta tehdylle tallenteelle.
