Kotimaa

Sotien inhimillisen kärsimyksen uskotaan kiinnostavan museokävijöitä

Mikkeliin on suunnitteilla kansallinen sotahistoriakeskus, joka tuo esille toisen maailman sodan aikaiset tapahtumat tavallisten ihmisten kokemusten kautta. Suunnittelijat uskovat, että historiakeskus puhuttelee kotimaista sekä ulkomaista yleisöä.

Sota-aikaisen valokuvan negatiivi.
Vanha valokuvan negatiivi, joka kuvaa sota-aikaa. Kuva: YLE / Pekka Havukainen

Mikkelin sotahistoriakeskuksen tavoitteena on tuoda esille vuosien 1935–1945 tapahtumia tavallisten ihmisten kokemusten näkökulmasta. Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnusen mukaan sotahistorian tutkimus korostaa entistä enemmän ihmisten arkikokemuksia, mikä tulee näkymään myös suunnitteilla olevan keskuksen sisällöissä.

– Miten ihmiset ovat sodan kokeneet, miten he ovat murtuneet, järkyttyneet. Miten he ovat mahdollisesti selvinneet sodan jälkeen näistä kokemuksista, kuvailee historian professori Tiina Kinnunen tulevan sotahistoriakeskuksen antia.

Miten he ovat murtuneet, järkyttyneet. Miten he ovat mahdollisesti selvinneet sodan jälkeen näistä kokemuksista

– Tiina Kinnunen

Historiakeskukselle uskotaan olevan kysyntää, sillä Suomessa ei ole vastaavaa keskusta, jossa toisen maailmansodan tapahtumia tuotaisiin esille yhtä monipuolisesti. Suunnitelmien mukaan inhimilliset kokemukset tuodaan esille digitaalisten kuvien ja videoiden avulla. Kokonaisuudesta muodostuu vuorovaikutteinen näyttely, jossa on esineitä ja kuvia.

Oulun yliopiston professori Tiina Kinnunen johtaa asiantuntijaryhmää, joka määrittelee suuntaviivoja sille, millaista sisältöä sotahistoriakeskus voisi pitää sisällään. Ryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi kesään mennessä, minkä jälkeen rahoitusta aletaan suunnitella tarkemmin. Mikkelin kaupunki tekee päätökseen projektiin mukaan lähtemisestä vuonna 2017.

Suomen historia on osa Euroopan historiaa

Sotahistoriakeskusta suunnitellaan Mikkelin Päämajamuseon viereen. Professori Kinnunen näkee, että Mikkeli on luonteva paikka keskukselle, koska paikka on ennestään tunnettu sotahistoriastaan. Mikkeli on toiminut sodanjohdon päämajakaupunkina.

– Uskon, että sotahistoriakeskus on tervetullut elävöittämään matkailua Etelä-Savon näkökulmasta.

Historiakeskuksen odotetaan kiinnostavan kotimaista sekä ulkomaista yleisöä. Historian professori Tiina Kinnunen korostaa, että sotien tapahtumat on tuotava esille laajassa mittakaavassa.

– Ei siten, että ulkomainen yleisö tulee katsomaan, mitä Suomessa tapahtui. Me avataan Suomea vertailevasta näkökulmasta eri tavoin. Suomi ei käynyt sotaa vain Neuvostoliiton kanssa, vaan oli osa laajempaa sodan kenttää, sanoo Oulun yliopistossa vaikuttava historian professori.

Kunniavartiosto on paikallaan Päämaja-patsaalla.
Marsalkka Mannerheimin patsas on Mikkelin torilla. Kuva: Pekka Havukainen / Yle

Sota on puhutteleva aihe

Historian ei ole vain menneitä asioita vanhojen kirjojen kansissa, vaan tapahtumat vaikuttavat nykyisyydessä. Sotien inhimillinen kärsimys on puhuttelevaa aina.

– Tämän syksyn aikana on ryhdytty puhumaan vaikkapa evakoista. Keskustelu on syntynyt, kun seurataan Syyrian sotaa pakenevia ihmisiä.

Professori Kinnunen katsoo, että sotia käsittelevä keskus auttaa ihmisiä jäsentämään nykyisiä maailmantapahtumia.

– Jokainen aikakausi herättää kysymyksiä, joita peilataan historiaan. On hyvä muistaa, että parikymmentä tuhatta itäkarjalaista tuli ensimmäisen maailman sodan jälkeen Suomeen, pohtii professori Kinnunen historian ja nykyisyyden suhteuttamista.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä