- Meillä ja Tullilla on rajalliset resurssit mitata radioaktiivisten aineiden jäämiä japanilaisissa tuotteissa. Säteilyä on mitattu autoista, eikä sitä ole löytynyt. Sairaalalaitteiden saastuminen säteilystä on kyllä melko teoreettinen ongelma, säteilynkäytön turvallisuusosaston toimistopäällikkö Mika Markkanen rauhoittelee.

Sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajia edustavan järjestön mukaan laitteita ja tarvikkeita tuodaan paljon Japanista. Tuontia harjoittavat muun muassa Olympus, Nikon ja Fuji.

Japanista tuodaan esimerkiksi laboratoriodiagnostiikkaa ja kuvantamislaitteita.

- Japani on merkittävä tuontimaa, mutta tuotteiden säteilyriski on teoreettinen. Jos ongelmia olisi ollut, WTO olisi siihen jo varmasti puuttunut, eikä EU-maistakaan ole kuulunut mitään, kertoo Sailab ry:n toiminnanjohtaja Antti Vatanen.

Suomessa myydään sairaalalaitteita arviolta noin 650 miljoonalla eurolla. Vatanen ei osaa arvioida japanilaisten markkinaosuutta.

Kastuneet laitteet voivat olla säteilyriski

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on laitteiden merkittävä ostaja. Laitteiden käyttöturvallisuudesta vastaa HUS-Röntgen.

- Ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen alueella olevat laitteet saattavat saada säteilyä, mutta ne eivät olisi säteilylähteitä. Vedessä olevan gammasäteilyn päätyminen laitteisiin voisi lisätä säteilyriskiä potilaille ja henkilöstölle. Toistaiseksi tiedossamme ei ole säteilyhavaintoja Japanista EU:hun tulleissa kuvantamislaitteissa, toteaa kehittämisjohtaja Tomi Kauppinen.

HUS ei ole hankkimassa kuvantamislaitteita Japanista tänä vuonna. Kauppisen mukaan laitteet valmistetaan lähinnä Japanin eteläosissa, kaukana Fugushimasta.

- Tätä ei ole ollut tarvetta miettiä, mutta tämä on hyvä pitää mielessä.

Säteilyturvakeskuksen Markkanen muistuttaa, että sairaalalaitteiden tuotantolaitoksissa hygieniataso on korkea. Valmistusprosessi on usein täysin steriili, eivätkä tuotteet ole kosketuksissa ulkoilmaan.