Kannelmäen tempaus sai alkunsa, kun Runon ja Raitin koulujen vanhemmat halusivat varmistaa lapsilleen turvallisen koulumatkan. Huomioliiveihin pukeutuneet vanhemmat seuraavat ensimmäisellä kouluviikolla, että lapset pääsevät hyvin tien yli.

- Vanha taktiikka on, että katsotaan autoilijaa silmiin, toteaa Kimmo Rönkä, yksi tempauksen ideoijista.

- Jos näyttää siltä, että lapsi ja auto ovat lähestymässä suojatietä samanaikaisesti, niin vilkutellaan ja toppuutellaan autoja, selvittää toinen järjestäjä Briitta Koskilehto.

Röngän ja Koskilehdon mukaan toiminta on herättänyt kiinnostusta alueella. Kiitoksia on sadellut erityisesti muilta vanhemmilta.

Ruotsissa autoilijat väistävät – Suomessa vähemmän onnettomuuksia

Vakuutusyhtiö Ifin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen autoilija ei aina pysähdy suojatien eteen, vaikka viereisellä samansuuntaisella kaistalla oleva olisikin pysähtynyt.

Toisen tutkimuksen perusteella yksikaistaisella tiellä väistämissääntöä noudatetaan paremmin erityisesti pienillä paikkakunnilla. Suuremmissa kaupungeissa suojatien eteen pysähdytään harvemmin.

Siitä huolimatta Suomessa tapahtuu suojatieonnettomuuksia vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa jalankulkijalle annetaan tietä selvästi useammin.

- Ruotsissa autojen väistämiskäyttäytyminen parani radikaalisti tällä vuosituhannella. Silti siellä jalankulkijoiden onnettomuudet suojateillä lisääntyivät. Jalankulkija oppi luottamaan siihen, että nyt siinä on kulkuväylä. Mutta ei siihen Ruotsissakaan voi luottaa, Helsingin kaupungin suunnitteluvirastossa toiminut tutkija Eero Pasanen selittää.

Pasasen mukaan Suomen tilanne on siinä mielessä hyvä, ettei jalankulkija voi luottaa autoilijoihin koskaan. Pasasen mielestä jalankulkijoiden ei kannatakaan pitää kiinni lainmukaisista suojatieoikeuksistaan, ennen kuin väistäminen autoilijoiden keskuudessa yleistyy Suomessa.

- Se vaatii valvonnan rajua lisäämistä. Mutta se ei onnistu muuta kuin automatiikalla, ja se taas vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Tilanne on hankala, Pasanen harmittelee.

Kannelmäkeläiset kannustavat muitakin aktiivisuuteen

Kimmo Röngän mukaan ihmiset unohtavat usein, että erityisesti liikkuva lapsi vaatii ympäristön huomiota.

- Täytyy muistaa, että nämä lapset eivät ole koskaan kävelleet kadun yli yksin ennen tätä. Lapset oppivat, kun niiden mukana kävellään ja ollaan vaan mukana.

Kannelmäen toimintaan on lisäksi saatu mukaan myös paikallisen leikkipuiston työntekijät, jotka hakevat lapset koululta ja kävelevät heidän kanssaan puistoon. Matkalla lapsia opastetaan, miten liikenteessä tulee toimia turvallisesti.

- Kaupunki tarvitsee palvelua. Palvelu on sitä, että ihmiset tulevat mukaan. Se voi olla itsepalvelua tai järjestettyä palvelua, Rönkä muistuttaa.