Suomalainen harjoittelukoulujärjestelmä ihastuttaa
Maailmalla kiitosta kerännyt Suomen koulutusjärjestelmä on pitkälti harjoittelukoulujen ansiota. Harjoittelukouluissa eli normaalikouluissa opettajaharjoittelijat saavat käytännön ohjausta tulevaan työhönsä.
Suomella on oma tapansa ohjata tulevia opettajia. Opettajaharjoittelijat saavat opastusta tulevaan työhönsä kokeneen opettajan ohjauksessa erityisissä harjoittelukouluissa eli normaalikouluissa. Suomessa on 13 normaalikoulua, jotka toimivat alueensa yliopiston yhteydessä.
Miksi sitten Suomessa tulevat opettajat koulitaan harjoittelukouluissa, eikä missä tahansa "tavallisessa" opinahjossa? Vastauksen antaa lehtori Ritva Aarras-Saari, joka on Suomen harjoittelukoulujen opettajien yhdistyksen puheenjohtaja:
- Harjoittelukoulun opettajat ovat sitoutuneita tehtäväänsä ja ovat hankkineet koulutusta nimenomaan ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen. Opiskelijat ovat samassa opettajainhuoneessa, samassa koulussa ja voivat antaa toisilleen vertaispalautetta, selventää Aarras-Saari.
Harjoittelukoulun opettajat ovat sitoutuneita tehtäväänsä.
Ei ole yllättävää, että Ritva Aarras-Saari kehuu harjoittelukoulujärjestelmää vuolaasti ja näkee normaalikoulut myös oppilaan etuna.
- Harjoittelukoulut ovat oppimisympäristöltään, teknisiltä valmiuksiltaan ehkä useita kenttäkouluja paremmin varusteltuja. Kaikissa kouluissa kun ei välttämättä ole mahdollisuutta harjoitella esimerkiksi tulevaisuuden välineitä ja mediataitoja.
Harjoittelukoulut saavat arvosteluakin osakseen
Harjoittelukouluja kohtaan on kuitenkin myös kritiikkiä oppilasnäkökulmasta: oppitunnit ovat monesti harjoittelutilanteita ja opettajaharjoittelijat vaihtuvat tiuhaan. Lehtori Ritva Aarras-Saari puolustautuu:
- Tutkimusten mukaan suurin osa oppilaista hyötyy. Oma opettaja on kuitenkin läsnä ja myös hän opettaa ja on tuttu, turvallinen aikuinen.
Tiivis yhteys yliopistoon mahdollistaa uusimman tutkimustiedon hyödyntämisen opettajaharjoittelijoiden opastuksessa. Tämä "teoriasta käytäntöön" -ajatus herättää ihastusta ulkomaita myöten. Samoin maailmalla seurataan ihaillen sitä, että Suomessa myös luokanopettajat ovat korkeasti koulutettuja eli suorittaneet maisterin tutkinnon.
Tulevaisuuden haasteita koulumaailmalle ovat muun muassa uudet teknologiat, lasten ja nuorten syrjäytyminen, oppimisvaikeudet ja maahanmuuttajaoppilaiden huomioon ottaminen. Tavoitteena Suomen koulujärjestelmällä on räätälöidä opetus oppilaalle mahdollisimman yksilölliseksi. Karu totuus kuitenkin on, että suuret ryhmäkoot jyräävät monesti yksilöllisyyden ihanteen.
Suomen harjoittelukoulujen opettajat ovat parhaillaan koolla Joensuussa.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa
Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja sillä seisoneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti.
Kiteeläiset eivät niele suurpankkia - "Miksi lähteä venettä kaatamaan?"
Vaikka kiteeläisille on varattu yhdessä juukalaisten kanssa enemmistö suunnitellun suurpankin kaikkiin hallintoelimiin, ei pankkien yhdistäminen maistu osalle Kiteen Osuuspankin väestä sitten millään.
Nuorisotakuu yskien käyntiin - kolmannes jää toimien ulkopuolelle
Pohjois-Karjalassa huhtikuussa päättyneistä nuorten työttömyysjaksoista vajaa kolmannes johti työllistymiseen. 208 nuorta jäi kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle.
Lyhytkin urakka voi olla väylä pidempään työsuhteeseen
Pitkäaikaistyötöntä ei kosketa se, onko työ palkkatuettua vai ei, työllistämishankkeeseen kuuluvaa vai ei. Tärkeintä on, että työtä löytyy edes lyhyeksikin aikaa.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Työttömyys pitää Pohjois-Karjalaa otteessaan
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen Suomen synkin. Vaikein tilanne on Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa.
10 vuotta vanha valtuustoaloite heräsi henkiin Ilomantsissa
Ilomantsilaisen Seppo Lehtisen 10 vuotta vanha valtuustoaloite kalojen kutupaikkojen ennallistamiseksi Koitajoella nytkähti eteenpäin. Kunnanhallitus päätti viimein näyttää vihreää valoa joen ennallistamisprojektille.
Pohjois-Karjalan osuuspankkifuusio riippuu Kiteestä
Pohjois-Karjalan kolmen paikallisosuuspankin yhdistyminen ratkeaa tiistai-iltana. Ennakkoarvailujen mukaan yhdistyminen on kiinni Kiteen edustajistosta, jossa on eniten soraääniä yhdistymisen osalta.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Riikinnevan polttolaitoshanke hakee 12 miljoonaa valtiolta
Itäsuomalaiset jäteyhtiöt suunnittelevat täydellä tohinalla yhteistä jätteenpolttolaitosta Leppävirralle. Varsinainen investointipäätös tehdään loppusyksystä. Polttolaitoksen avulla asukkaille luvataan tarjota edullinen ja ympäristöystävällinen jätehuolto.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.