Pohjois-Karjala |

Suomalainen harjoittelukoulujärjestelmä ihastuttaa

Maailmalla kiitosta kerännyt Suomen koulutusjärjestelmä on pitkälti harjoittelukoulujen ansiota. Harjoittelukouluissa eli normaalikouluissa opettajaharjoittelijat saavat käytännön ohjausta tulevaan työhönsä.

Lehtori Ritva Aarras-Saari.
Lehtori Ritva Aarras-Saari harjoittelukoulujen opettajien kesäpäivillä Joensuussa. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Suomella on oma tapansa ohjata tulevia opettajia. Opettajaharjoittelijat saavat opastusta tulevaan työhönsä kokeneen opettajan ohjauksessa erityisissä harjoittelukouluissa eli normaalikouluissa. Suomessa on 13 normaalikoulua, jotka toimivat alueensa yliopiston yhteydessä.

Miksi sitten Suomessa tulevat opettajat koulitaan harjoittelukouluissa, eikä missä tahansa "tavallisessa" opinahjossa? Vastauksen antaa lehtori Ritva Aarras-Saari, joka on Suomen harjoittelukoulujen opettajien yhdistyksen puheenjohtaja:

- Harjoittelukoulun opettajat ovat sitoutuneita tehtäväänsä ja ovat hankkineet koulutusta nimenomaan ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen. Opiskelijat ovat samassa opettajainhuoneessa, samassa koulussa ja voivat antaa toisilleen vertaispalautetta, selventää Aarras-Saari.

Harjoittelukoulun opettajat ovat sitoutuneita tehtäväänsä.

- Ritva Aarras-Saari

Ei ole yllättävää, että Ritva Aarras-Saari kehuu harjoittelukoulujärjestelmää vuolaasti ja näkee normaalikoulut myös oppilaan etuna.

- Harjoittelukoulut ovat oppimisympäristöltään, teknisiltä valmiuksiltaan ehkä useita kenttäkouluja paremmin varusteltuja. Kaikissa kouluissa kun ei välttämättä ole mahdollisuutta harjoitella esimerkiksi tulevaisuuden välineitä ja mediataitoja.

Harjoittelukoulut saavat arvosteluakin osakseen

Harjoittelukouluja kohtaan on kuitenkin myös kritiikkiä oppilasnäkökulmasta: oppitunnit ovat monesti harjoittelutilanteita ja opettajaharjoittelijat vaihtuvat tiuhaan. Lehtori Ritva Aarras-Saari puolustautuu:

- Tutkimusten mukaan suurin osa oppilaista hyötyy. Oma opettaja on kuitenkin läsnä ja myös hän opettaa ja on tuttu, turvallinen aikuinen.

Tiivis yhteys yliopistoon mahdollistaa uusimman tutkimustiedon hyödyntämisen opettajaharjoittelijoiden opastuksessa. Tämä "teoriasta käytäntöön" -ajatus herättää ihastusta ulkomaita myöten. Samoin maailmalla seurataan ihaillen sitä, että Suomessa myös luokanopettajat ovat korkeasti koulutettuja eli suorittaneet maisterin tutkinnon.

Tulevaisuuden haasteita koulumaailmalle ovat muun muassa uudet teknologiat, lasten ja nuorten syrjäytyminen, oppimisvaikeudet ja maahanmuuttajaoppilaiden huomioon ottaminen. Tavoitteena Suomen koulujärjestelmällä on räätälöidä opetus oppilaalle mahdollisimman yksilölliseksi. Karu totuus kuitenkin on, että suuret ryhmäkoot jyräävät monesti yksilöllisyyden ihanteen.

Suomen harjoittelukoulujen opettajat ovat parhaillaan koolla Joensuussa.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä