Hallitus hyväksyi esityksen biopankkilaista lokakuussa. Parhaillaan laki on valiokuntakäsittelyssä ja tavoitteena on saattaa laki voimaan ensi vuoden alussa. Samassa aikataulussa saattaa edetä myös 15 Euroopan maan yhteishanke bionäyterekisterien avaamisesta ylikansalliseen tutkimuskäyttöön.

Mikäli yhteiseurooppalainen biopankki näkee päivänvalon, ovat suomalaisista kerätyt näytteet kovassa huudossa, toteaa Biokeskus Suomen johtaja Eero Vuorio.

- Eurooppalaisen biopankin myötä pohdimme myös uudenlaista teollisuuden ja akateemisen maailman yhteistyömuotoa. Tämän kautta kaikki yleiset sairaudet, kuten syövät, sydän- ja verisuonisairaudet ja keuhkotaudit tulevat aivan uuteen valoon. Suurien potilasmäärien takia lääketeollisuus on erittäin kiinnostunut kehittämään uusia lääkkeitä. Tässä työssä tarvitaan kattavin terveystiedoin ja muin tiedoin varustettuja näyterekistereitä, ja Suomi on tässä erittäin houkutteleva kumppani, Vuorio toteaa.

Biopankkilaki avaisi varastojen ovet

Suomen yliopistosairaaloissa säilytetään tällä hetkellä pitkälti toista miljoonaa potilaista otettua biologista näytettä, kuten kudosnäytteitä. Niiden hyödyntäminen sairauksien tutkimisessa on ollut toistaiseksi lupaviidakon takana. Uusi biopankkilaki toisi läpinäkyvyyttä ja yhteiset pelisäännöt ihmisperäisten kudosten tutkimuskäyttöön.

- Tällä hetkellä näytteiden tutkimuskäyttö on mahdollista, mutta hankalaa. Jokaista tutkimushanketta varten tarvitaan erillinen oman alueen eettisen toimikunnan lupa ja lisäksi Valviran lupa. Uuden lain myötä tutkimuskäyttö selvenisi huomattavasti, ja näytteet saataisiin tutkimuskäyttöön vähemmällä byrokratialla. Silti hankkeet arvioitaisiin edelleen eettisin perusteinkin, kertoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Olli Carpén.

Carpén on mukana myös Turun biopankkityöryhmässä, joka laatii parhaillaan yhteistyökuvioita eri yliopistosairaaloiden kanssa. Turun yliopisto ja yliopistollinen keskussairaala ovat sitoutuneet ensimmäisen ammattimaisen yliopistosairaalabiopankin perustamiseen, mutta käytännössä kattava kansallinen pankki vaatii kaikkien yliopistosairaaloiden mukanaolon.

Torstaina Turussa järjestettiin aiheen tiimoilta kansainvälinen seminaari.

- Biopankkien myötä ne sadat tuhannet näytteet, jotka tällä hetkellä makaavat ikään kuin arvottomina, saadaan tutkimuskäyttöön. Toimivat biopankit lisäävät ymmärrystä taudeista, sekä tehostavat diagnosointia ja lääkekehitystä, Carpén toteaa.

Vastarintaakin löytyy

Samalla kun lain käsittely Suomessa on edennyt, ovat myös sen vastustajien äänenpainot koventuneet. Lain kun pelätään mm. heikentävän potilasturvaa. Professori Olli Carpénin mukaan potilasturvallisuus ei vaarannu.

- On aivan olennaisen tärkeää, että jokaisen näytteen käytölle on potilaan suostumus. Potilaat siis tietävät, mihin näytteitä luovutetaan, ja mitä niillä on mahdollista saada aikaiseksi. Tämä laki on varsin hyvä mielestäni, sillä se ottaa huomioon potilaan oikeuden luovuttaa tai olla luovuttamatta näytteitä. Laki myös pitää huolen siitä, että kaikkia tietoja, jotka näytteisiin liittyvät, käytetään anonyymisti.

Lain on myös epäilty hyödyttävän kansainvälisiä lääkejättejä, ja siirtävän suomalaisista kerättyjen bionäytteiden ja potilastietojen muodostamaa "kansallisomaisuutta" maan rajojen ulkopuolelle. Biokeskus Suomen johtajan Eero Vuorion mielestä näytearkistojen avaaminen kansainvälisille tutkijoille on suomalaisille vain hyödyksi.

- Entistä selvemmäksi on käynyt se, että yleisten sairauksien ymmärtämisessä tarvitaan erittäin suuria näyteaineistoja. Meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta löydämme lainalaisuudet sairauksien synnystä ja kehittymismekanismeista.

- Eurooppalaisen biopankin idea on se, että tutkitaan näytteet sitten missä tahansa, niin niistä saatava tieto palautuu aina kansalliseen biopankkiin. Voi siis aivan hyvin ajatella, että ulkomainen tutkija tekee analyysit meidän puolestamme, ja me saamme ne ilmaiseksi, painottaa Vuorio.