Yle maailmalla: Peking |

Suomalaisasiantuntija povaa Taiwanille uutta aikaa – mutta miten reagoi Kiina?

Taiwanin kaupasta 40 prosenttia tapahtuu Manner-Kiinan kanssa ja Taiwan on hyvin riippuvainen Manner-Kiinan taloudesta. Pelkästään taloudellista vipua käyttämällä Kiinalla olisi heti hyvin suora vaikutus Taiwanin talouteen, sanoo Teppo Turkki, Suomen puolivirallinen ja ainoa etäispääte Taiwanissa.

Teppo Turkki metrossa
Teppo Turkki. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
Taipei

Jopa tihkusateessa Taiwan näyttää Manner-Kiinan siistimmältä versiolta, mutta yhä harvempi vertaa Taiwania vain Kiinaan.

Taiwan siirtyy nyt selvästi uuteen vaiheeseen, uskoo Taiwania ja Itä-Aasiaa työkseen analysoiva Teppo Turkki.

– Nuori sukupolvi täällä identifioituu selkeästi taiwanilaiseksi, ei kiinalaiseksi, arvostaa omaa maataan, elämäntapaansa ja kulttuuriaan, eikä halua integroitua mannerkiinalaiseen maailmaan, Turkki arvioi.

Se näkyy lauantaina vaaleissa. Ennakkosuosikki on nykyinen oppositio, demokraattinen edistyspuolue DPP, joka saattaa voittaa enemmistön parlamenttiin. Ainakin presidentinvaaleissa DPP todennäköisesti korjaa potin, ja Taiwanin ensimmäiseksi naispresidentiksi nousee DPP:n johtaja Tsai Ing-wen.

Tsai sanoo jatkavansa nykylinjaa suhteessa Kiinaan – taloussuhteita kehitetään, mutta poliittisesti Taiwanin tulevaisuudesta ei Kiinan kanssa neuvotella. Puolueessa moni haaveilee Taiwanin itsenäistymisestä. Turkki muistuttaa kuitenkin "poliittisista realiteeteista".

– Kiina pitää Taiwania kapinoivana maakuntanaan eikä tule suvaitsemaan suvereniteettipyrkimyksiä, hän sanoo.

– Jos oppositio voittaa selkeästi, syntyykö sellainen jännitteinen tilanne, jossa Peking reagoi Taiwanin uuteen hallintoon ja Taiwan joutuisi reagoimaan siihen, Turkki pohtii.

– Taiwanin kaupasta 40 prosenttia tapahtuu Manner-Kiinan kanssa ja Taiwan on hyvin riippuvainen Manner-Kiinan taloudesta. Kiinassa asuu toista miljoonaa taiwanilaista ja toistasataatuhatta taiwanilaisyritystä toimii siellä, joten pelkästään taloudellista vipua käyttämällä Kiinalla olisi heti hyvin suora vaikutus Taiwanin talouteen, Turkki sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko välien merkittävään kiristymiseen, sillä "uutta kriisiä alue ei tarvitse".

Mies pitelee vaalijulistetta
DPP:n kannattaja. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Maa, jota ei saa sanoa maaksi

Kun Teppo Turkki puhuu Taiwanin asemasta kirjakaupan kahvilassa Taipein keskustassa, rento mies vakavoituu ja kieli pysyy harvinaisen keskellä suuta.

Taiwan hallitsee omaa aluettaan ja sillä on oma ulkopolitiikkansa, mutta Taiwanilla on diplomaattisuhteet vain 21 YK:n jäsenmaan ja Vatikaanin kanssa.

Niin sanotun yhden Kiinan politiikan takia muut maat ovat joutuneet valitsemaan puolensa, ja valtaosalla on diplomaattisuhteet Manner-Kiinaan. Taiwanin eli virallisesti Kiinan tasavallan ja Manner-Kiinan eli Kiinan kansantasavallan tiet erosivat vuonna 1949, kun sisällissodan hävinnyt osapuoli jäi valtaan Taiwanissa.

Turkki ei vahingossakaan viittaa Taiwaniin maana tai valtiona, koska Suomi ei tunnusta Taiwania itsenäiseksi valtioksi. Turkin mukaan hänen pitää vain puhua Taiwanista ja "Taiwanin yhteiskunnasta", koska jokainen sana on teko ja Aasiassa symbolit ovat hyvin latautuneita.

– Suomi tunnustaa Kiinan, jota edustaa Peking, Suomi ei tunnusta Taiwania, eli Taiwaniin Suomella ei ole diplomaattisuhteita eikä virallisia suhteita, Turkki tiivistää.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Suomella ja Taiwanilla olisi mitään tekemistä keskenään. Ympäri vuorokauden auki olevaan Eslite-kirjakauppaan mahtuu suuri Iittalan tuotteiden myyntiosasto, kirjahyllystä löytyvät muumit, eikä Taiwanin markkinoita muutenkaan ole unohdettu.

Taiwanissa asuu satakunta suomalaista, ja maassa – jota ei siis virallisesti saa sanoa maaksi – toimii parikymmentä suomalaisyritystä.

Jotenkin talouteen ja kulttuuriin liittyviä käytännön asioita on hoidettava, ja siinä Suomen ratkaisu on jokapaikanhöylä, radiotoimittajan taustastaan ja Aasia-kirjoistaan tunnettu Teppo Turkki.

– Kyllä tässä joutuu tarkkana olemaan, mikä on pelisääntö, mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä, Turkki sanoo.

Falun Gongia Sun Yatsenin muistomerkillä Taipeissa
Falun Gongia Sun Yatsenin muistomerkillä Taipeissa. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Turkilla monta suomalaista työnantajaa

Kun Teppo Turkki vuonna 2012 asteli Taiwanin kansalliseen Chengchi-yliopistoon tutkijaksi, hän tuskin arvasi kuinka montaa hattua joutuu vielä pitämään.

Sitra lähetti Turkin Taiwaniin tutkimaan sitä, mitä maailman painopisteen siirtyminen Itä-Aasiaan oikein tarkoittaa Suomelle. Sen jälkeen asiantuntemukselle on löytynyt jakajia.

– Taustayhteisöni ovat Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, ja Tekes, teknologian kehittäjä ja innovaatiotoimija, ja Finpro, jonka kautta toimin Suomen virallisena edustajana Taiwanissa, Turkki sanoo.

Yhden miehen kotitoimisto Taipein esikaupungissa on vaatimaton verrattuna muiden maiden panostukseen.

– Ruotsilla on 12 ihmistä ja Tanskalla seitsemän, Turkki sanoo ja lisää, että isoilla EU-mailla eri sortin miehitys mitataan useissa kymmenissä.

Vaikka EU noudattaa yhden Kiinan politiikkaa, 16 EU-maata pitää Taipeissa toimistojaan.

– Ja toimii aika laajastikin, Turkki huomauttaa.

Hän osoittaa Taipein keskustassa korkeaa kerrostaloa, jossa monen EU-maan toimistot sijaitsevat.

– Pienen Suomen ongelma on se, että meidän resurssit toimia ja olla aktiivinen eri puolilla maailmaa, kasvavilla markkinoilla, ovat liian kapeat, Turkki sanoo.

Taustalla rakennus jossa sijaitsee edustustoja.
Taustalla rakennus jossa sijaitsee edustustoja. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Taiwanissa ja Suomessa paljon samaa

Taiwan on monessa suhteessa kuin suomalainen hyvinvointivaltio – julkiset palvelut toimivat hyvin. Taiwanin sosiaalidemokraattinen puolue on jopa mainostanut suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa Taiwanille sopivana tienä.

Taiwan ja Suomi molemmat ovat myös kehittyneitä ja tietotekniikan vetämiä talouksia. Tai ainakin ne olivat sitä.

– Molemmat kohtaavat ison haasteen innovaatiopuolella. Se millä pärjättiin vielä vuosikymmen sitten, ei enää vedä, vaan pitäisi löytää uusia kasvun moottoreita ja kokonaisia toimialoja, joilla pärjätä globaalissa kilpailussa, Turkki sanoo.

Turkki maanittelee erityisesti suomalaista ICT-alaa enemmän Taiwanin markkinoille. Esineiden internet ja uudet mobiiliratkaisut ovat Taiwanissa se seuraava iso juttu.

Teppo Turkki sushiravintolassa.
Teppo Turkki sushiravintolassa. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle
– Se mitä täällä tarvitaan on softa. Taiwanilaiset ovat hyviä rakentamaan laitteita ja konkreettista teknologiaa, mutta eivät ole ollenkaan yhtä hyviä softapuolessa, Turkki arvioi – eli kehittyneille palveluratkaisuille löytyisi markkinoita.

Turkin mielestä markkinoille ei kuitenkaan kannata mennä vain tuotteiden kanssa.

– Aasialaisten kanssa täytyy olla mukana tuotekehityksessä ja tutkimuksessa, rakentamassa verkostoja, ja siihen tarvitaan julkista rahaa, jonka jälkeen voi syntyä yhteisiä tuotteita, Turkki sanoo – yhden miehen toimiston vinkkinä kaukaiseen kotimaahansa.

Tuoreimmat aiheesta: Yle maailmalla: Peking

Pääuutiset

Kotimaa

Yli 190 000 asiakasta ilman sähköä

Puu kaatunut.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä