Kulttuuri

Suomalaisen lasin merkkipaalut filigraanista Finlandiaan – katso museonjohtajan valinnat

Suomalaista lasia esittelevä näyttely kiersi 1980-luvun puolivälissä parin vuoden silloisia sosialistisia maita. Siihen oli kerätty tiivistetysti Suomen lasiteollisuuden ja -muotoilun parhaimmistoa. Suomen lasimuseon johtaja valitsi pyynnöstä viisi merkittävää lasiesinettä tarkempaan tarkasteluun.

Mies tarttumassa lasivitriinissä olevaan esineseen.
Heikki Matiskainen ja Heikki Orvolan Nuutajärvelle suunnittelemat filigraanilasista tehdyt esineet. Kuva: Miki Wallenius / Yle
Riihimäki

Suomen Lasimuseossa on katsottu taaksepäin ja kaivettu naftaliinista esiin yli 30 vuotta vanha näyttely vuodelta 1983.

Kyseessä on kiertonäyttely, joka esitteli eurooppalaiselle yleisölle suomalaisen lasin historiaa, painottuen kuitenkin 70-luvun ja 80-luvun alun käyttölasiin. Tuohon aikaan Suomessa oli vielä useita lasitehtaita hengissä.

Alkuperäinen näyttely kiersi vuosina 1983-1985 DDR:stä Unkariin, Bulgariaan ja viimein Romaniaan. Näyttely ehti käydä sosialistisissa maissa yhteensä 11 kohteessa. Sittemmin lasimuseo on tehnyt maailmalle 40 näyttelyä, jotka ovat vierailleet yli 120 kohteessa.

Suomen Lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen katselee tänään uransa alkupään näyttelyä kuin tuorein silmin.

Tässä jäljiteltiin vanhaa suomalaista metsälasia.

– Heikki Matiskainen

– Tämä on hyvinkin virkistävä pitkän tauon jälkeen. Tässä on keskeisesti kaikki mitä suomalaiseen lasimuotoiluun kuuluu, myhäilee eläkkeelle siirtymistään pohtiva Matiskainen.

Yle pyysi museonjohtajaa nostamaan nostalgianäyttelystä esille viisi esinettä, jotka tavalla tai toisella olivat merkkipaaluja suomalaisessa lasiteollisuudessa.

Kirkkaanväriset kannu ja tuoppi lasivitriinissä
Pertti Santalahden muotoilemat Talonpoika-kannu ja tuoppi tunnettiin pitkään vain Humppilan puhaltajien kannuna. Kuva: Miki Wallenius / Yle

1. Humppilan Talonpoika

Humppilan lasitehdas toi markkinoille kaksi uutta sarjaa: Talonpoika ja Heiniä kainalossa.

Talonpoika muistutti perinteistä, vähän kömpelöäkin lasia, mutta tekniikka olikin osin uusi. Tehdasta vetänyt Reino Kaukoranta oli idearikas ihminen, joka toi ensimmäisenä lingotun lasin Suomeen.

– Tämä Talonpoika-kannu on hiljattain edesmenneen Pertti Santalahden muotoilema vuodelta 1971, Matiskainen kertoo ja viittaa kirkaslasiseen kannuun, jossa on pieniä kuplia vangittuna lasin sisään.

Humppilan vuosituotanto kilpaili rahamäärässä Nuutajärven tuotannon kanssa.

Vasemmalla paksusta lasista tehty pieni pullea pullo, jossa kerkkä kaadinosa
1940-luvun lopulla Kaj Frack suunnitteli Iittalalle tummanvihreän Tupa-sarjan. Kuva: Timo Syrjänen / osasuurennos Johtajan valinta -näyttelyluettelosta

2. Kaj Frackin Tupa

Vitriinissä seisova syvän metsänvihreä, pieni pulleamahainen karahvi on yksi Heikki Matiskaisen lempiesineistä.

– Se on Kaj Frankin Tupa-sarjasta. Siihen kuuluvat myös nuo pienet ryyppylasit ja juomalasit. Tässä jäljiteltiin vanhaa suomalaista metsälasia.

Pieni, mutta tukevan tuntuinen karahvi syntyi vuonna 1947 Iittalassa. Se on pyörittäen puhallettua lasia.

Franck oli tuolloin vielä nuori muotoilija ja hänellä oli hyvä idea. Silmä kiinnittyy pieneen, aistikkaasti suunniteltuun suuosaan.

Siro läpinäkyvä karahvi seisoo vitriinissä.
Savunvärisella karahvilla taitelija Henry Ericsson voitti Riihimäen Lasin suunnittelukisan vuonna 1928. Kuva: Miki Wallenius / Yle

3. Riihimäen Lasin vuoden 1928 voittaja

Riihimäen Lasi järjesti ensimmäisen lasimallien suunnittelukilpailunsa vuonna 1928.

– Sen voitti Henry Ericsson, joka kuoli auto-onnettomuudessa 1930-luvun alussa.

Tämä on haastava tekniikka, mutta Nuutajärven puhaltajat olivat erittäin taitavia.

– Heikki Matiskainen

Ericssonin karahvi on hyvin ohutta lasia ja siihen liittyy koko mallisto, olutlaseista liköörilaseihin sakka.

Karahvi on savuvärinen ja siinä on lasinen korkki. Sen kahva on pitkä ja siro. Tuohon aikaan oli Suomessa voimassa vielä kieltolaki, mutta se ei mallistojen laajuuksissa näkynyt mitenkään. Lasia löytyi jokaista juomaa varten.

– Tämä heijastelee aikaa ennen kuin funktionalismi tuli vallalle 1930-luvulla. Tässä on vielä sellaista 1920-luvun art deco -henkeä, Heikki Matiskainen kuvailee.

4. Nuutajärven filigraanilasi

Filigraanilasia on valmistettu Suomessa 1850-luvulta lähtien. Välillä taito unohtui, mutta Nuutajärvellä se elvytettiin uudelleen henkiin Kaj Franckin johdolla 1960-luvun alussa.

Nuutajärvellä oli käytössä esimuotti, johon värillisestä lasista vedetyt filigraanitangot aseteltiin. Tangot tarttuvat sitten muottiin laitettuun lasimassaan.

Heikki Matiskainen pyörittelee käsissään valkoraidallisia Heikki Orvolan suunnittelemia lasiesineitä. Orvola otti filigraanin omakseen 1980-luvulla.

– Tämä on haastava tekniikka, mutta Nuutajärven puhaltajat olivat erittäin taitavia.

– Tämä on hyvin tärkeä jatkumo tässä italialaisen lasin jatkumossa. Kaj Franck oli Italian ihailija.

Kaksi vaasi, joiden pinnassa on uurteita kuin hiiltyneessä puussa
Timo Sarpanevan idea lasin pintaan siirretystä hiiltyneestä puusta muutti kerralla suomalaisen lasimuotoilun Kuva: Miki Wallenius / Yle

5. Pintakuvioitu Finlandia muutti kaiken

Museonjohtajan viides valinta tuo heti mieleen Finlandia vodka -pullon, ennen kuin se siirtyi nykyiseen sileään malliin.

Kun Timo tuli tällä pintakuvioidulla Finlandialla, niin kaikki muuttui.

– Heikki Matiskainen

– Tämä ei ole se Tapio Wirkkalan tekemä vodkapullo, vaan Timo Sarpanevan alkuperäinen Finlandia-nimeä kantava sarja.

Finlandia-sarjan esineet kiinnipuhallettiin puumuottiin. Muotin pinta paloi kuuman lasin ansiosta ja esineelle tuli epätasainen pinta.

Sarpanevalla oli ajatus muotista, joka tekisi pullon pintaan hiillostetun puun jäljet. Muotoilija sai lopulta vangittua lasiin hiilipinnan tunnun.

– Se laukaisi sitten pintakuvioidun lasin suosion. Aiemmin tuotanto oli ollut värikästä, jossa leikiteltiin sävyjen kanssa.

–  Mutta kun Timo tuli tällä pintakuvioidulla Finlandialla, niin kaikki muuttui. Sitten tulivat Festivot ja Ultima Thulet ja sen sellaiset, Heikki Matiskainen päättää.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä