Kotimaa |

Suomalaisista tuli englanninpuhujia - missä saksan, ranskan ja venäjän taitajat?

Professori Jukka Havu Tampereen yliopistosta on huolissaan. Hänen mukaansa myös koko yhteiskunnan olisi syytä olla huolissaan. Nimittäin siitä, että suomalaisten vieraiden kielten taito käsittää kohta vain englannin ja auttavan ruotsin.

Tampereen yliopiston vänäjän oppitunti
Venäjän opiskelua Tampereen yliopistossa. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Samalla kun koko maailma on entistä lähempänä internetin, tiedotusvälineiden ja matkustelun kautta, samalla suomalaisten kielitaidon monipuolisuus kutistuu.

Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtaja, professori Jukka Havu arvelee, että kehitykseen on monia syitä. Yksi niistä on yksinkertaisesti englannin ylivalta ja käsitys siitä, että englannin kieli riittää.

– Jos katsoo vaikkapa television tarjontaa, siitä hyvin, hyvin suuri osa jopa Ylellä on englanninkielistä. Voisi ajatella, että Yleisradionkin tehtävänä olisi olla eurooppalaisuuden edistäminen ja esimerkiksi eurooppalaisen elokuvateollisuuden tunnetuksi tekeminen, mutta niin ei välttämättä ole.

Havu arvelee, että se maailma, jossa nuori nykyään on, on hyvin englanninkielinen. Ja se puolestaan jättää aika ison osan maailmasta syrjään.

Havu harmittelee sitä, että vieraiden kielten opetus Suomen peruskouluissa ja lukioissa on supistunut. Suurin osa koululaisista opiskelee vain englantia ja ruotsia.

Professori pelkää, että työelämästä ei pian löydy enää saksan, ranskan tai venäjän osaajia. Saksa, Ranska ja Venäjä ovat Suomelle tärkeitä kauppakumppaneita, joten näiden kielten taitajia myös Suomessa tarvittaisiin.

Kulttuurien tuntemus katoaa

Havu esittää tilastotietoa siitä, miten esimerkiksi lyhyen saksan ylioppilaskirjoituksissa suorittaneiden määrä on laskenut huimasti. Kun vuonna 1984 lyhyen saksan kirjoitti 18 000 ylioppilaskokelasta, jäi määrä alle 3 000:n vuonna 2010.

Meillä on pelkästään englanti ja huono ruotsi.

– Jukka Havu

– Huoli johtuu lähinnä siitä, että kun tämä sukupolvi (nyt ylioppilaiksi valmistuvat) on täyspäisesti työelämässä, niin silloinhan meillä ei ole kielivarantoa enää ollenkaan. Meillä on pelkästään englanti ja huono ruotsi, Havu huomauttaa.

Havu muistuttaa, että kielitaidon kaventuessa katoaa myös muiden kulttuurien tuntemus. Se puolestaan on omiaan ruokkimaan ennakkoluuloja.

Vaikka eurooppalaisissa kielissä riittäisi suomalaisille pureskeltavaa, tarvitsisimme yhä enemmän myös ulkoeurooppalaisten kielten osaajia, sanoo Jukka Havu. Kiina, japani ja arabia eivät olisi ollenkaan hullumpia kieliä osata.

Euroopan kielten päivää vietetään syyskuun 26. päivänä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Ukraina

Ukraina asetti Venäjälle 48 tunnin aikarajan

Venäläiset sotilaat istuskelevat sotilastankin päällä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä