Suomalaisprofessorille tunnustus Ruotsin kuninkaalta
Akatemiaprofessori Ilkka Hanski on tänä iltana vastaanottanut Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian myöntämän Crafoord-palkinnon. Crafoord-palkinto jaettiin tänä vuonna biotieteille. Palkinnon professori Hanskille ojensi Tukholmassa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.
Kuninkaallisen tiedeakatemian tiedottajan mukaan suomalaisprofessori oli otettu saamastaan tunnustuksesta. Puheessaan Hanski painotti, kuinka tärkeätä on huomioida luonnonlakien syy-seuraussuhteet.
Ilkka Hanski toimii Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian huippuyksikön johtajana. Hän on tuottanut uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun tutkitaan miten kaupungistuminen, metsien hävittäminen ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet eläimiin ja kasveihin.
Uraauurtava tutkimus ja yli 30 vuotta jatkunut elämäntyö ovat Ruotsin tiedeakatemian perusteluiden mukaan tehneet Ilkka Hanskista yhden maailman johtavista ekologeista.
Crafoord-palkinto on suuruudeltaan neljä miljoonaa kruunua, eli noin 450 000 euroa. Tiedeakatemia on vuosittain jakanut Crafoord-palkinnon Nobeleiden ulkopuolelle jääville tieteenaloille. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1982.
Tuoreimmat aiheesta: Tiede
Superälykkyyden syytä etsitään geenimutaatiosta
Kiinalaistutkimus yrittää löytää yhden yhteisen tekijän superälykkäiden geeneistä. Suurin osa tiedeyhteisöstä on sitä mieltä, ettei yksittäistä tekijää ole olemassakaan. Jotkut kysyvät, onko perimmäisenä tavoitteena rodunjalostus.
Muinaisfossiili sai nimensä Johnny Deppiltä
Noin nelisenttinen olento on nykyisten rapujen ja hämähäkkien kaukainen esi-isä.
Kuussa raju meteoriräjähdys
Räjähdyksen saattoi nähdä Maasta paljaalla silmällä, sillä noin sekunnin ajan räjähdyspaikka loisti kuin neljännen magnitudin tähti.
Yliluonnolliset kokemukset tutkijoiden syyniin
Turun yliopistossa alkaa kolme Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia, joilla pureudutaan ihmismielen syövereihin.
Seikkailijaprofessorin päiväkirjasta: Jakki-härän lanta pitää lämpimänä
Professori Mika Sillanpää on matkalla kohti määränpäätään Tiibetissä. Sillanpään tarkoitus on kerätä erityisesti jokivedestä näytteitä ilmastonmuutostutkimusta varten. Yle Etelä-Savo seuraa noin kuukauden mittaista tutkimusmatkaa vaihe vaiheelta.
Tutkijat paransivat etanan muistihäiriön
Etanan muistihäiriö on saatu korjattua altistamalla se uuden oppimiselle lajille erikseen kehitetyn mallin mukaan. Tutkijat toivovat löydöksestä apua ihmisten hoitamisessa.
Malariaa tutkitaan Lappeenrannassa
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkitaan malarian taudinkulkua ja sitä, miten tautia voidaan parhaiten ennaltaehkäistä karkotteilla.
Vihreän kemian tutkimukseen uutta painoarvoa
Vihreän kemian tutkimus Mikkelissä vahvistuu. Lapppeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan laitos yhdistetään Mikkelissä toimivaan vihreän kemian laboratorioon.
Tutkimus: Ihmiset tyhmentyneet sitten 1800-luvun
Tutkijoiden mukaan älykkyystestit kertovat luotettavasti ihmisten työssä suoriutumisesta. Korkeamman älykkyysosamäärän omaavat ovat tutkijoiden mukaan sekä tuotteliaampia että luovempia.
Kaivauksista vahva näyttö: Suomen vanhin kiukaallinen rakennus on Pirkkalassa
Pirkkalan Pirkkalankylän kaivauksista viime syksyllä löydettyjen rakenteiden ajoitukset antavat vakuuttavan näytön siitä, että Suomessa on rakennettu kiukaita viikinkiajalla. Jos tulkinta pitää paikkansa, kyseessä on Suomen vanhin kiukaallinen rakennus.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.