Suomalaistaustaisten määrä kasvaa nopeasti Ruotsissa
Jo 7,4 prosentilla Ruotsin väestöstä on suomalaiset juuret, kertoo Ruotsin Radion Sisu-uutiset.
Ruotsissa asuvien suomalaistaustaisten määrä on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Ruotsin Radion Sisu-uutisten mukaan Ruotsissa asui viime vuonna lähes 712 000 Suomessa syntynyttä, heidän lastaan tai lastenlastaan.
Neljän vuoden aikana suomalaiset sukujuuret omaavien määrä kasvoi 40 000:lla. Suomalaistaustaisia on yhteensä jo 7,4 prosenttia Ruotsin väestöstä.
Ensimmäisen polven suomalaisten määrä vähentyy ja toisen ja kolmannen polven suomalaistaustaisten määrä kasvaa. Ruotsin tilastoviranomaisen Statistiska Centralbyrånin lukujen mukaan Suomessa syntyneitä asui viime vuonna Ruotsissa noin 164 000, mikä on yli 11 000 vähemmän kuin vielä vuonna 2008.
Eniten suomalaistaustaisia asuu Norrbottenissa, Mälarinlaaksossa ja Göteborgin ympäristössä. Ruotsin kunnista ylivoimaisesti suomalaisin on Haaparanta, jonka asukkaista lähes 83 prosentilla on suomalaiset juuret.
Suomalaistaustaisen määrän kasvu heijastuu myös Ruotsissa ilmestyvän Ruotsinsuomalainen -lehden levikkiin. Sisu-uutisten mukaan lehti on kasvattanut levikkiään 2,9 prosenttia samaan aikaan, kun päivälehtien levikit ovat yleisesti pienentyneet. Ruotsinsuomalainen-lehdellä on 10 500 tilaajaa.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Tutkija: Telakkateollisuuden on tuuletettava asenteitaan
Turun kauppakorkeakoulun tutkijan Eini Laaksosen mukaan Aasian isoja telakkamenestyjiä vastaan ei voida enää kilpailla vanhojen mallien mukaan.
Taiteilijoille haetaan töitä
Kuvataiteilijoille etsitään työllisyysmahdollisuuksia muun muassa opettamisesta ja konsultoinnista. Yhteistyötä on tehty kuntien ja yritysten kanssa.
Sormukset ja rannekorut sopivat lahjaksi myös pojalle
Lahjatavaraliikkeissä eletään yhtä kauden sesonkiaikaa, ja myös koruliikkeissä toukokuun loppu tietää melkoista vilskettä. Kotimaiset korut ovat vahvoilla nuorten suosikkeina, ja lahjaostoksilla koruliikkeessä ei pihistellä.
Lapuan patruunatehtaan varjossa salamurha ja tuhoisa räjähdys
Lapualla on valmistettu patruunoita 90 vuoden ajan, sillä vuonna 1923 eduskunnan päätöksellä paikkakunnalle perustettiin Valtion patruunatehdas. Historia on pitkä ja monessa mielessä mustasävyinen. Vuoden -76 tuhoisa räjähdys on hyvin muistissa, mutta vähemmän on puhuttu tehtaanjohtajan myrkyttämisestä.
Mustikasta hyvä sato joka toinen vuosi
Jos kevätkelit jatkuvat kauniina, kukkii mustikka Oulun korkeudella jo ensi viikolla. Mustikan sato vaihtelee lähes joka toinen vuosi. Oikein hyvän satovuoden jälkeen kasvi näyttää keräävän voimia seuraavana kesänä.
S-ryhmä: Asiakkaiden ostotietoja säilytetään järjestelmässä kuukausia - Pakastekasviksista ei uusia sairastumisia
SOK:n suunnittelujohtajan mukaan tietoja käytetään vain äärimmäisissä tapauksissa, jos pitää pystyä ottamaan yhteyttä asiakkaisiin.
Päiväkodin leiriviikolla nokosetkin nukutaan ulkona
Moni lapsi viettäisi mielellään varsinkin kesäisin kaiken aikansa ulkona. Luontopainotteisessa Pitkäniemen päiväkodissa Nokialla vietetään parhallaan leiriviikkoja, jolloin ruoka tehdään nuotiolla ja päiväunetkin nukutaan teltassa.
Ilmastopaneeli: Päästökauppaan uutta potkua, uusiutuvan energian tuet käyvät kalliiksi
Eturivin ilmasto- ja energiatutkijat vaativat EU:lta ripeitä päätöksiä päästökaupan pelastamiseksi. Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan päästöoikeuden alhainen hinta ei enää ohjaa teollisuutta lainkaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Päästöjä leikataan nyt EU:ssa uusiutuvan energian tuilla, mikä on kallista veronmaksajille.
Vanhuus ei tule yksin eläintarhan eläimillekään
Eläinten elinikä pidentyy huomattavasti tarhaoloissa. Korkeasaaresta löytyy maailman vanhin laiskiainen. Vanhuus ei tule kuitenkaan yksin; eläintarhan eläimiä vaivaavat myös vanhuuden mukaanaan tuomat sairaudet.
Talvivaara haluaa eroon 9 miljoonasta kuutiosta jätevettä
Talvivaaran kaivos haluaa laskea jätevesiä ulos huomattavasti aiempaa arviota enemmän. Yhtiö on aiemmin kertonut haluavansa eroon kevään aikana noin neljästä miljoonasta kuutiometristä liikavesiä. Sulfaattikuormitus nousisi lähivesissä yli 32 miljoonaan kiloon.
