Rahan kierto yksityisessä kulutuksessa on hidastunut syksyn aikana. Ihmiset ovat yhä varovaisempia rahankäytössään.

Aiemmin on luultu, että kuluttajien usko talouteen on taantuman jäljiltä jo kääntynyt takaisin nousuun.

Lokakuussa julkaistun Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan talousluottamus näytti olevan jo lähes pitkän tähtäimen keskimääräisellä tasolla ja samalla selvästi vahvempi kuin syksyllä 2008.

Nyt marraskuun lopun tietoihin perustuvat uudet tutkimustulokset muuttavat kulutuskysynnän näkymän aivan päinvastaiseksi.

- Suomalaiset elävät ristiriitaisessa tilanteessa sanoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä.

- Toisaalta kuluttajat luottavat talouden kehitykseen, mutta Visa ei vingu. Kansalaiset panevat rahaa yhä enemmän säästöön sen sijaan, että ostaisivat tuotteita ja palveluita.

Tilanteen ristiriitaisuutta lisää se, että korkojen alhaisuuden vuoksi keskivertosuomalaisella olisi nyt rahaa käytettävissään enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Edullista etsitään

Annette Silander myy kukkia Helsingin Hakaniemen torilla.

Hänen mielestään ihmiset laittavat rahaa nyt sukanvarteen. - Jonkin verran kyllä laitetaan rahaa kulutukseen, mutta summat ovat aiempaa pienempiä. Ainakin kukkakaupassa halvat kimput käyvät nyt kaupaksi, pohtii Silander.

-Taantuma vaikuttaa ainakin torikauppaan ja oman arvioni mukaan ihmiset ovat edelleen hyvin varovaisia.

Konkreettinen kulutus

Sekä Tilastokeskuksen että Taloustutkimuksen selvitykset ovat tilastollisesti edustavalla otannalla tehtyjä kyselytutkimuksia, mutta ne mittaavat hieman eri asioita.

Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrissa kohteena ovat kuluttajien arviot ja odotukset oman taloutensa sekä maan talouden kehityksestä.

Taloustutkimuksen kyselyssä puolestaan pureudutaan ihmisten arvioihin siitä, miten he todella ovat käyttäneet rahojaan erilaisiin kohteisiin viime aikoina.

- Lähtökohtana on se, että jokainen on itse oman taloutensa paras asiantuntija, sanoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

- Taloustutkimuksen kyselyssä rahankäyttökohteet on purettu pieniin, helposti hahmotettaviin osiin, kuten ruoka ja juoma, vaatteet, matkailu, viihde ja kulttuuri, liikenne sekä kodin elektroniikka. Ihmisiltä kysytään kohta kohdalta, ovatko he vähentäneet rahankäyttöään näihin kohteisiin. Tällöin vastaaja joutuu todella miettimään konkreettista toimintaansa, ja tutkimuksen validiteetti, eli se, miten hyvin tutkimus mittaa tarkoitettua asiaa – on korkea, painottaa Rahkonen.