Ilmasto |

Suomalaistutkimus osoitti: Afrikan savannipalot hillitsevät ilmaston lämpenemistä

Suomalais-afrikkalainen tutkimusprojekti on tuottanut merkittäviä tuloksia ilmastonmuutoksesta. Afrikan kuivan kauden savannipaloilla näyttää olevan ilmakehää viilentävä vaikutus. Suomalaistutkimus on vaikuttanut myös päästövaatimusten kiristymiseen Afrikassa.

Pilviä lentokoneesta nähtynä
Kuva: Touko Yrttimaa / Yle

Suomalaisten tutkijoiden Etelä-Afrikkaan perustama mittausasema on antanut merkittäviä tutkimustuloksia. Vaikka ilmakehän tarkkoja mittauksia on tehty jo vuosia eri puolilla maailmaa, ovat Afrikan mantereelta saadut tiedot olleet aiemmin puutteellisia.

Vuonna 2006 perustetetun mittausaseman tarkoituksena on antaa tietoa ilmakehän hiukkasten eli aerosolien koostumuksesta.

– Tutkimus on kautta aikojen ensimmäinen pitkä ja yhtäjaksoinen ilmakehän hiukkasten mittaus Afrikassa. Mittauksilla saadaan reaaliaikaisesti selville hiukkasten koostumus ja koko, neljä vuotta sitten tutkimushankkeeseen mukaan tullut Itä-Suomen yliopiston tutkija Petri Tiitta kertoo.

Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja paikallisen North-West yliopiston yhteisessä projektissa merkittävimpiä tuloksia saatiin kuivankauden eli touko-syyskuun välisen ajan mittauksista. Suurin hiukkaspäästöjen aiheuttaja olivat tällöin savannipalot. Tiitan mukaan kuivan kauden aikana Etelä-Afrikassa käytännössä koko ajan palaa jossakin.

– Mittaukset osoittivat, että savannipaloista syntyvien hiukkasten kokonaisvaikutus oli ilmastoa viilentävä. Karkeasti ottaen noin 90 prosenttia hiukkasista oli viilentäviä ja 10 prosenttia lämmittäviä.

Käytännössä savannipaloista syntyneet hiukkaset toimivat apuna tiheämmän pilvimassan muodostumiselle. Tiheämpi pilvimassa sirottaa auringonlämpöä takaisin avaruuteen, ja näin viilentää ilmastoa.

Hiukkaspäästöt voivat pysäyttää ilmastonmuutoksen hetkellisesti

Suoria johtopäätöksiä mittauksista ei voi vielä tehdä, sillä savannipalojen kokonaisvaikutukseen täytyy ottaa huomioon myös esimerkiksi hiilidioksidi, jota tutkimuksessa ei mitattu.

– Kun mietitään ilmastovaikutuksia, niin hiukkaset on yksi tekijä ja kaasu toinen. Kun ilmasto lämpenee, savannipaloja on oletettavasti enemmän ja tämä voisi toimia yhtenä takaisinkytkentänä samalla tavalla kuin metsät toimivat Pohjois-Euroopassa.

Maailman suurimmalla kullantuotantoalueella kiristettiin päästövaatimuksia mittausten seurauksena.

– Lauri Laakso

Samanlaisia ilmaston takaisinkytkentöjä ovat esimerkiksi voimakkaan tulivuorenpurkaukset. Viime vuosien voimakkain, vuonna 1991 Filippiineillä sattunut Pinatubo-tulivuoren purkaus, pysäytti maapallon lämpenemisen useiksi vuosiksi. Vastaavanlainen hiukkasten aiheuttama jäähdytys syntyy ilmakehään meteoriitin törmätessä maahan.

Mittausten mukaan sadekautena, eli marras-helmikuun välisenä aikana, suurin hiukkasmäärä tuli pääasiassa teollisuusalueelta hiilenpoltosta.

Etelä-Afrikassa pääosa energiasta tuotetaan hiilellä ja kunnollisia suodattimia on vasta harvassa laitoksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että sulfaattipitoisuudet ilmassa nousevat nopeasti korkealle. Etelä-Afrikassa hiiltä käytetään energiantuotannon lisäksi myös polttoaineen tuotantoon.

Päästövaatimuksia kiristettiin Afrikassa mittausten jälkeen

Afrikan ensimmäisiä ilmakehämittausten tuloksia pidetään merkittävinä globaalisti. Savanniekosysteemi on yksi maailman merkittävimpiä ekosysteemejä, sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso.

– Maailman väestö keskittyy kaupunkeihin ja varsinkin kehitysmaissa on tällaisia megakaupunkeja. Me pystymme tutkimaan kaupungistumisen vaikutusta maapallon ilmastoon ja ympäröivän alueen ekosysteemeihin.

Suomalaisten tekemät mittaukset vaikuttivat projektin aikana paikalliseen ilmansuojelulainsäädäntöön. Etelä-Afrikan kaivosalue Rustenburgissa julistettiin mittausten jälkeen korkean turvallisuuden alueeksi.

– Eli maailman suurimmalla kullantuotantoalueella kiristettiin päästövaatimuksia mittausten seurauksena, Laakso kertoo.

Jo lähes 10 vuotta tehdyt tutkimukset jatkuvat paikallisten voimin Etelä-Afrikassa.

– Projekti aloitettiin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla, mutta nyt se on riippuvainen paikallisen yliopiston saamasta tutkimusavustuksesta, joilla tutkimusta voidaan pitää yllä. Nyt tilanne näyttää hyvältä, mutta toivottavasti myös jatkossa, Laakso toteaa.

Aerosolit ovat ilmakehässä olevia kiinteitä tai nestemäisiä pienhiukkasia, kooltaan erittäin pieniä, joita ei pysty paljain silmin erottamaan. Aerosolien vaikutusta ilmastonmuutokseen ei ole vielä paljon tutkittu. 

Tuoreimmat aiheesta: Ilmasto

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä