Suomalaisten veri- ja kudosnäytteiden yhteen keräämisen mahdollistavan biopankkilain piti olla jo viime vuoden alussa voimassa, mutta toisin kävi. Rahoitusta ei ole löytynyt ja tämän vuoden budjettiriihestäkin biopankki tipahti pois. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö kiirehtii asiaa. Laki halutaan voimaan ensi vuoden alusta.

- Kyse on suomalaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälisestä kilpailukyvystä. Viime vuosina on korostettu, että innovatiivisuutta pitäisi saada aikaiseksi. Tässä meillä on siihen mahdollisuus, sanoo ylijohtaja Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Nykyisin jo olemassa olevat suomalaisten kudos- ja verinäytteet ovat asiantuntijoiden mukaan kuin kansallisaarre. Niitä on vuosien saatossa kertynyt jopa pari miljoonaa yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten varastoihin. Tällä hetkellä aarteeseen on vaikea päästä käsiksi, sillä näytteiden käyttö on rajattu tarkasti. Biopankkilailla tämä rajoitus raukeaisi.

Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtström sanoo, että biopankista olisi erityisesti hyötyä lääketeollisuudelle.

- Se antaa mahdollisuuden kehittää paremmin uusia täsmälääkkeitä, kun voidaan tehdä uutta ja parempaa diagnostiikkaa. Potilaalle voidaan antaa oikea lääke, eikä tarvitse kokeilla, sopiiko potilaalle tietty lääke, Bengtström sanoo.

Suomeen voisi asiantuntijoiden mukaan alkaa virrata myös ulkomaista rahaa hyvän lääketutkimuksen ansiosta. Suomen biopankki olisi parempi kuin muissa maissa, sillä näytteiden luovuttajan terveys- ja elintapatiedot ovat saatavilla. Yksilönsuojaa tutkimus ei uhkaisi, sillä jokaiselta elossa olevalta näytteenantajalta kysyttäisiin lupa takautuvasti.

Mia Bengtström Lääketeollisuus ry:stä muistuttaa myös, että tiedot ovat luottamuksellisia.

- Tutkimusvaiheessa tarvitaan henkilötunnus, mutta ei sen jälkeen. On aivan selvää, että ei lääketeollisuus halua sitä henkilötunnusta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä odotetaan nyt, että muut ministeriöt lähtevät mukaan rahoittamaan uutta lakia.