Kotimaa |

Suomen Akatemia Himas-hankkeesta: Oikein toimittu, mutta ylhäältä ohjailtiin

Akatemian hallituksen puheenjohtaja toivoo, että valtioneuvoston kanslia rahoittaisi jatkossa itse tutkimushankkeensa, eikä rahoja tarvitsisi kierrättää muiden kautta.

Filosofi Pekka Himasen tutkimushankkeen tilaamisessa on toimittu oikein, sanoo Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki.

- Virkavirhettä eikä teknistä virhettä ole tehty. Asiassa on toimittu lakipykälien mukaan.

Menettelytapa ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen, Mustajoki sanoo. Hän pitää kyseenalaisena ”ylhäältä päin ohjailua”, jota valtioneuvoston kanslia harrasti.

- Valtioneuvoston kanslia oli hankkeen tilaajana, mikä pistää paineita päätöksentekoon.

- Asian käsittely oli vaikeaa akatemian hallitukselle, koska esitys tuli erikoista kautta. Siitä tiesi etukäteen hallituksen jäsenistä vain pääjohtaja Markku Mattila, Mustajoki kertoo.

Yle Uutiset ei ole tavoittanut Mattilaa kommentoimaan asiaa.

"Esitys tuntui ylimitoitetulta"

Esityslistalla ehdotettiin, että Suomen Akatemia rahoittaisi Himasen tutkimushanketta 300 000 eurolla. Akatemia myönsi lopulta puolet esitetystä, 150 000 euroa.

- Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja ja päätettiin, että koko summaa ei myönnetä. Se tuntui ylimitoitetulta. Halusimme kuitenkin olla mukana tulevaisuusselonteossa.

Akatemian lisäksi hanketta rahoittivat Sitra ja Tekes sekä Himasen Sofos-yritys. Himasen 700 000 euron arvoista tutkimushanketta ei kilpailutettu lainkaan.

- Varmaan tämänkaltaisia tulevaisuutta linjaavia hankkeita tarvitaan, mutta tämä ei ollut kaikkein paras toimintatapa.

”Pitäisi ottaa oppia”

Mustajoen mukaan vastaava toiminta on Suomessa äärimmäisen harvinaista. Hän toivoo, että valtioneuvoston kanslia rahoittaisi jatkossa itse tutkimushankkeensa.

- Olisi selkeämpää, että olisi oma rahoitus, eikä tarvitsisi kierrättää rahoja muiden kautta. Tässä tarvitaan selkeämpää roolitusta.

Esitys valtion tutkimusrahoituksen uudistamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella, ja hallitus ottaa siihen kantaa kuukauden sisään.

Mustajoen mielestä nyt pitäisi miettiä rauhassa sitä, mitä Himasen tapauksesta voidaan oppia.

- Nyt tarvitaan rauhallista pohdintaa siitä, miten asiat voisi hoitaa hallinnossa tyylikkäämmin ja avoimemmin, hän sanoo.

Himasen tutkimushankkeen rahoituskuvio nousi julkisuuteen sen jälkeen, kun verkkojulkaisu Long Play kertoi siitä keskiviikkona.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Suurin osa lukioista vaatii tai suosittelee omaa kannettavaa – katso kuntasi lukion tilanne

Nuori mies käyttää tablettitietokonetta.

Suurin osa lukioista suosittelee tai jopa vaatii opiskelijoitaan hankkimaan oman kannettavan tietokoneen opintoja varten. Yle Uutiset kysyi asiaa lähes kolmelta sadalta lukiolta. Osassa lukioista kaikille opiskelijoille kustannetaan koneet omiksi, kun taas suurin osa lukiolaisista joutuu maksamaan sen omasta rahapussista. Osa ylioppilaskirjoituksista tehdään sähköisesti jo kahden vuoden päästä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä