Teollisuuden alat kasvavat tänä vuonna toinen toistaan kovemmin verrattuna taantuneeseen viime vuoteen. Tullin vientitilastot näyttivät jo kesäkuussa kymmenien prosenttien kasvua. Teknologiateollisuus ei kuitenkaan ole nousijoiden joukossa mukana, sillä kännyköitä ja verkkolaitteita ei viedä entiseen tahtiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa Suomen kännykkäviennin lippulaivaan, Nokiaan, perehtynyt tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö sanoo, ettei syynä ole ainoastaan taantuma.

- Matkapuhelinten vienti Suomesta on pudonnut jo itse asiassa aika pitkään tai useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Suomesta ei juurikaan viedä enää puhelimia Kiinaan, kun kaksi ja puoli vuotta sitten sinne vietiin jopa kymmenien miljoonien arvosta puhelimia per kuukausi ja tällaista ei ole nyt näköpiirissäkään, Ali-Yrkkö sanoo.

Työnantajayhdistys Teknologiateollisuuden tilastot kertovat samasta menosta loppukesälläkin. Päävientialueella Euroopassa taantuma kylmää kysyntää edelleen. Aasian talous kasvaa ja kysyntä paisuu, mutta sitä ruokitaan Aasian maiden tehtaista, ei viennillä Suomesta.

Uusi puhelin ei käännä isoa venettä

Nokia esittelee keskiviikkona uuden N8-älypuhelimen , jonka toivotaan kampittavan menestyneimmät kilpailijat. Ali-Yrkön mukaan Nokian haasteet ovat kovimmat pariinkymmeneen vuoteen, ja odotukset saattavat olla kohtuuttomat.

- Ehkä jotain merkkiä voi tulla käännöksestä sen yhden mallin kautta, mutta ei se tällä alalla sitä isoa venettä Nokian tapauksessa käännä, Ali-Yrkkö näkee.

Älypuhelimen menestys toisi töitä Nokian Salon-tehtaalle ja ruokkisi myös yhtiön alihankkijarypästä. Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas muistuttaakin Nokia-ryppään merkityksestä.

- Nokia-klusterin merkitys Suomen taloudelle on edelleen erittäin suuri. Alan yritykset vastaavat tälläkin hetkellä 15 - 20 prosenttia Suomen koko palvelu- ja tavaraviennistä. Ja työllisyysvaikutus kaikkinensa, kun huomioidaan välillinen työllisyys, on jopa 60 000 työpaikkaa Suomessa.