Rovasti Pekka Harne sekä kirjaporvari, eli Suomen kirjasäätiön asiamies, Veikko Sonninen ovat Sanaseppoja eli todellisia ristikkoihmisiä. Harne on ratkonut ristikoita jo viitisenkymmentä vuotta ja Sonninen on laatinut niitä jo 30 vuotta. Molemmat ovat saaneet mitaleita joka toinen vuosi järjestettävistä ristikonratkonnan SM-kisoista.

Miehet ylistävät suomen kieltä ristikoiden unelmakieleksi. Vokaalien ja konsonanttien suhde on oikea, ja aakkosten lisäksi käytössä on myös ääkköset.

- Meillä on täällä Suomessa, millä mällätä. Ei tarvitse tyytyä 2-3 kirjaimisiin sanoihin kuten ruotsissa.

Ammattitaitoinen laatijakunta takaa, ettei ristikoissa usein nää virheellistä suomen kieltä. Ongelmia aiheuttavat lähinnä karttanimet ja vieraskieliset sanat.

- Jos ristikossa on Mauritanian paikkakunta Atar tai Romanian Iasi, on laatija joutunut jonkinlaiseen pakkorakoon. Niillä ei sitten ole mitään tekemistä suomen kielen kanssa.

Hyvä vai huono ristikko?

Harne ja Sonninen kertovat, että hyvässä ristikossa on moni asia kunnossa: sanasto pitää olla kunnossa ja siinä tulee olla aukioisuutta, joka johtaa siihen, että ristikossa on myös pitkiä sanoja.

Jos ristikossa on Mauritanian paikkakunta Atar tai Romanian Iasi, on laatija joutunut jonkinlaiseen pakkorakoon.

- Pekka Harne

- Ristikon tulee tarjota ratkojalle ahaa-elämyksiä, jotta voi sanoa, että selätinpäs lopulta tuonkin ristikon.

Laatijat tekevät työnsä yhä useammin tietokoneella, joten kuvat ovat taatusti selkeitä. Toisaalta tietokoneella tehdyistä kuvista puuttuu persoonallisuus, Sonninen tuumii.

- Huono ristikko on sellainen, jossa laatija joutuu käyttämään niin sanottuja fakkisanoja. Jos ristikosta löytyy ista, taas ja atso niin silloin ristikko ei ole ainakaan minulle tarkoitettu, Harne kertoo.

Lopuksi Harne heittää ilmoille kysymyksen kuulijoiden ratkottavaksi:

- Olen kerran käyttänyt tätä ristikossani. Mikä on historian ensimmäinen ristisana?