Suomen kimalaiset elpyivät katovuosista
Kimalaisten määrä Suomen luonnossa on jälleen runsas. Parina viime vuonna tutkijat ehtivät olla huolissaan, sillä kimalaiset ja ampiaiset näyttivät kuolevan lähes sukupuuttoon.
Tutkijat eivät aluksi ymmärtäneet hyönteiskadon syytä, mutta nyt syy on selviämässä, kertoo Eläinmuseon intendentti Larry Huldén YLE Uutisille. Kahden kolmen edelliskesän säät eivät ilmeisesti suosineet kimalaisia ja ampiaisia.
Kimalaisten vuodenkierto menee siten, että vain kimalaisnaaras talvehtii. Se munii munat, joista kuoriutuu työläisiä. Naaras huolehtii niistä. Jos ravintotilanne on huono tai sää muuten huono, työläisiä kehittyy vähän ja ne voivat olla pienikokoisia.
Työläisten tehtävä on huolehtia naaraasta, joka alkaa munia seuraavaa sukupolvea. Jos työläiset eivät jaksa pitää huolta naaraasta, myös seuraava sukupolvi voi epäonnistua. Näin ilmeisesti kävi parina viime vuotena, jolloin kimalaisten määrä romahti, intendetti Huldén uumoilee.
Nyt säät ovat olleet kimalaisille ja mehiläisille suotuisat ja kannat ovat jopa runsaat. Kimalaisten vähyys huoletti myös mm. maanviljelijöitä, sillä kimalainen on Suomen luonnonkasvien tärkein pölyttäjähyönteinen. Mehiläisten puute huononsi hunajasatoa. Mehiläinen ei kuitenkaan selviä Suomessa luonnonvaraisena, vaan kaikki Suomen mehiläiset ovat tarhattuja.
Suomen hyönteisten harvinaistuminen ei liity Yhdysvalloissa samaan aikaan havaittuun mehiläiskatoon, joka ilmeisesti johtui mehiläisten keskuudessa levinneestä sairaudesta, Huldén arvioi.
Muurahaisiakin runsaasti liikkeellä
Tänä kesänä on nähty poikkeuksellisen paljon myös muurahaisia. Ruotsissa tiedotusvälineet puhuvat jopa muurahaisinvaasiosta.
Larry Huldénin mukaan säät ovat suosineet muurahaisiakin. On kuitenkin harhaanjohtavaa sanoa, että muurahaisia olisi erityisen paljon. Hyvä sää vain saa muurahaiset tavanomaista aktiivisemmiksi ja siksi näkyvämmiksi. Sopivissa kohdissa voi olla paljon parveilevia muurahaisia.
Expressen-lehden haastattelema biologi kehottaa talonomistajia olemaan tarkkana muurahaisten suhteen. Otukset etsivät innokkaasti uusia ruokapaikkoja ja voivat tunkeutua talojen rakenteisiin ja aiheuttaa vahinkoja. Varsinkin hevosmuurahaiset tekevät pesänsä talojen puurakenteisiin, jos materiaalissa on vähänkään kosteusvauriota.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Helakanvihreä päästää valon läpi
Kasvien alkukesästä vaaleanvihreät lehdet tummentuvat suven aikana. Helakka vihreys vaihtuu syvään vehreyteen parissa viikossa.
Äyriäisten joukkokuolema Perun rannikolla
Syyksi epällään meriveden lämpenemistä. Alueella on tehty öljynporauksia.
Taimenet eivät malta lähteä purosta merille
Kunnostettu Longinoja Helsingissä kelpaa malliksi koko Suomen puroille. Longinojaan istutetut taimenet viihtyvät uomassa jopa niin hyvin, etteivät ne lähde välttämättä merelle vaeltamaan lainkaan.
Ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä Suomessakin
Ilmatieteen laitos arvioi, että tuulet saattavat puhaltaa aiempaa lujemmin myös meillä. Lisäksi ilmaston lämpeneminen vaikuttaa roudan muodostumiseen.
Pingviinin karkumatka päättyi Tokiossa
82 vuorokautta vapaudessa ollut perunpingviini palautettiin tarhaansa Tokion merimaailmassa.
Mökkeilijä ei ajattele omaa rantaa pidemmälle
Oman mökkirannan kunto ja kohtalo kiinnostavat kaikkia, mutta harva jaksaa huolehtia rantaan kytkeytyvän suuremman vesistön tilasta. Väkeä valistetaan nyt ajattelemaan vesiasioissa kauaskantoisemmin.
Saari tuikattiin tuleen - liekit vievät linnunpesät
Konneveden järvipelastajat antoi tulikomennon perjantaina iltapäivällä. Kuiva maasto ja kevyt tuuli pitivät huolen siitä, että Iso-Häntiäisen saari Konnevedellä syttyi hetkessä palamaan.
Malmikaivostoiminta polkaistiin Polvijärvellä ja Kaavilla
Australialaisyhtiö louhii Polvijärvellä maa-ainesta, josta rikastetaan Kaavilla kuparia, kultaa ja sinkkiä. Elinkeinoministeri sanoo korostavansa kaivosyhtiölle Suomen ympäristövaatimustasoa.
Merikotkan pesäpuu kaadettu Korsnäsissa
Poliisi on tänään saanut ilmoituksen Ely-keskukselta kaadetusta puusta jossa oli merikotkan pesä. Kyse ei voi olla vahingosta, sillä pesäpuu oli merkitty rauhoitetuksi.
Ranuan jääkarhun pentu ihannemitoissaan
Painoa kertyy päivässä noin 300 grammaa ja pituutta kahdella jalalla seisten on jo 120 senttiä. Myös hammaskalusto muuttuu järeämpään suuntaan.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.