Tampere |

Suomen lippu ei koskaan päädy kalsareiksi

Salkoon hilattu siniristilippu merkitsee yhdelle sotien muistoa ja toiselle menestystä urheilukisoissa. Kolmatta lähes pyhäksi kohotettu symboli voi jopa ärsyttää. Siinä missä kansallislipusta voidaan rapakon takana tehdä vaikka kalsareita, suhtaudutaan valtion symboliin meillä kuitenkin yhtä kaikki vakavasti.

Halaava pariskunta ja muita ihmisiä, taustalla salossa liehuva Suomen lippu.
Kuva: YLE

Nykyinen siniristilippu päätyi Suomen tasavallan symboliksi sisällissodan jälkeen toukokuussa 1918. Veljesvihan rikki repimässä maassa lippu ei ollut koko kansaa yhdistävä symboli, tutkijatohtori Tuomas Tepora sanoo.

- Voittajat valitsivat uuden itsenäistyneen maan tunnukseksi sinivalkoisen lipun. Vasta 1930-luvun lopussa lippu alkoi myös työväestön silmissä symboloida isänmaata eikä pelkästään porvariston luokkavaltaa.

Lipunpalvojat oikealta ohi

1930-luvun alkupuolella myös Lapuan liike ehti koetella lipun uskottavuutta vasemmiston silmissä.

- Äärioikeisto pyrki omimaan sekä lipun että monet muut kansalliset tunnukset itselleen. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä ääriliikkeet ajoivat kuitenkin niin sanotusti oikealta ohi. Poliittiset keskustaryhmät ja sosiaalidemokraattinen työväki yhdistyivät, ja äärioikeisto marginalisoitiin samaan tapaan kuin äärivasemmisto aiemmin, Tuomas Tepora kertoo.

Samaan aikaan lama hellitti ja toisen maailmansodan jälkeinen hyvinvointivaltio sai alkunsa.

- Ensimmäinen sisällissotaa kokematon sukupolvi aikuistui. Heillä oli erilainen näkökulma tapahtuneeseen vaikka sota elikin edelleen mielissä. Viimeistään talvisodan seurauksena Suomen lipusta tuli lähes pyhä valtiotunnus.

Leijonariipus ei miellytä kaikkien silmää

Symbolien omimista tapahtuu edelleenkin. Nykyinen äärioikeisto on ottanut omakseen Suomen leijonan, eikä esimerkiksi vaakunariipuksen näkeminen herätä valtaosassa suomalaisista kovinkaan lämpimiä tunteita, Tuomas Tepora sanoo.

- Toisaalta symbolien merkitys on hyvin tilannesidonnainen. Eiväthän Suomen lippu ja leijona suinkaan aina viittaa matalamieliseen kansalliskiihkoiluun. Esimerkiksi urheilukisoissa myös ne paljon maltillisemmin lippu- ja kansallisasioihin suhtautuvat uskaltavat liputtaa Suomen lipulla ja kannattaa Leijonia, tutkijatohtori muistuttaa.

Siniristi ei korista kalsareita

Suomalaisten suhtautuminen lippuunsa on Tuomas Teporan mukaan kahtiajakoista. Yhtäällä lippu on pyhä tunnus, toisaalla siihen liitetty banaalius saattaa estää esimerkiksi monia opiskelijoita marssimasta lipun perässä vaikka sellainen on vaikkapa Ruotsissa yleisenä tapana.

- Tämä johtuu meidän lippumme historian kaksijakoisuudesta. Lippu on ollut sekä kansaa vahvasti jakava tekijä että lähes uskonnollinen esine. Meillä lippuun ei liity minkäänlaista kansanomaisuutta tai karnevalistisuutta. Yhdysvalloissa lippukuvioista painetaan kalsareita, mutta meillä sellainen ei tulisi kuuloonkaan.

Sinun puolestas elää ja kuolla?

Suomalaiseen on sisäänkoodattu lippuun liittyvä säännöstö. Jos lipun kulma hipaisee maata, me kauhistumme. Toisaalta esimerkiksi amerikkalaistyylinen lipunpalvonta uskollisuusvaloineen puuttuu kouluista, Tepora muistuttaa.

- Onhan meillä tietysti oma lippulaulumme. Kun 7-vuotiaat peruskoululaiset laulavat, että "sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin", on siinä ulkopuolisen antropologin silmin katsottuna varmasti hieman erikoinen tilanne.

Kommentoi aihetta

(15 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.


Leksa

Ilmoita asiattomasta kommentista

niin Suomihan ei enää ole itsenäinen valtio... että silleen mitäs sillä lipullakaan enää tekee? kiitos poliitikoillemme!


tottumukset ja tavat

Ilmoita asiattomasta kommentista

Se on vain pala kangasta, jossa sattuu olemaan kahta eri väriä, mitä siitä sen enempää dramatisoimaan.


en tarjonnut

Ilmoita asiattomasta kommentista

Muutama vuosi sitten Rovaniemellä myytiin poliisin löytötavarain huutokaupassa käytetty Suomen lippu. Ei tuntunut oikein juhlavalta tapahtumalta.


Made in Finland

Ilmoita asiattomasta kommentista

Mä ainakin liputan just silloin kun huvittaa. Oli sitten yö päivä tai räntäsade. Tai olen liputtamatta vaikka itsenäisyyspäivänä jos ei huvita. Todellinen isänmaallisuus mitataan arjessa joka ikinen päivä, eikä liputuksella, urheilumenestyksellä tai viime vuosisadalla käydyillä sodilla ole sen kanssa mitään tekemistä.


huuoh

Ilmoita asiattomasta kommentista

kyllä sais lipusta olla jonkinlaista kunnioitus koulutusta olla ihan peruskoulussa. no viimeistään armeijassa oppivat ainakin miehet jos sattuu lipun nosto / lasku tehtävä napsahtamaan.

"Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi " eli myös yöllä, jos katsoo asian aiheelliseksi.



noi voi voi

Ilmoita asiattomasta kommentista

lippu on symboli jätän symbolit heikko mielisille. oikeesti jos joku polttaa suomen lipun ja joku loukkaantuu..MIKSI se että voi polttaa lipun kenenkään puuttumatta kuvastaa että olemme vapaa maa jossa on sanan vapaus


Jani-75

Ilmoita asiattomasta kommentista

Kyllä aina tulee kyyneleet silmiin,kun urheilussa suomalaisvoiton jälkeen nousee suomen lippu korkeimpaan salkoon:)


Tuoreimmat aiheesta: Tampere

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä