Kotimaa |

Suomen metsissä liikkuu reilu 200 sutta, DNA-näytteissä ei viitteitä koirasusista

Luonnonvarakeskus on tutkinut syksyn ja talven aikana metsästä löytyneitä ulostenäytteitä. Kaikki näytteet kuuluivat joko susille tai koirille. Susien lukumäärä arvioitiin ensimmäistä kertaa vasta metsästyksen jälkeen.

Sudenpennut juoksevat tiellä.
Raaseporin metsästysseuran riistakameraan tallentui kuva neljästä sudenpennusta heinäkuussa 2015. Kuva: Suomen Metsästäjäliitto

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli helmikuun lopulla 200–235 sutta. Luke otti arviossaan huomioon kannanhoidollisessa metsästyksessä kaadetut, sekä muutoin kuolleet sudet.

Pelkästään Suomen rajojen sisäpuolella liikkuvia laumoja on arvion mukaan 26–27. Näiden lisäksi Suomen rajojen sisällä liikkuu 14 susiparia. Yksin liikkuvia susia on noin 15 prosenttia kannasta.

Kun huomioon otetaan myös itärajan takana liikkuvat eläimet, nousee määrä yhteensä 37–39 laumaan ja 16 pariin.

Vuosi sitten tammikuussa susien määräksi arvioitiin 220–245 eläintä. Luken tutkijan Samuli Heikkisen mukaan viime vuoden luku ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen tämän vuoden lukuun, koska sudet laskettiin nyt ensimmäistä kertaa kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.

– Susikannan koossa tai laumojen määrässä ei kuitenkaan näyttäisi tapahtuneen merkittävää muutosta tarkasteluvuosien välillä, Heikkinen toteaa keskuksen tiedotteessa.

DNA-näytteissä ei todisteita koirasusista

Kaikkiaan talven aikana tiedetään kuolleen 75 sutta. Kannanhoidollisessa metsästyksessä niistä kaadettiin 43. Eläimistä 25 oli uroksia ja 18 naaraita. Vahinkoperusteisia lupia käytettiin 12, joista 10 poronhoitoalueella. Poliisin määräyksestä susia ammuttiin 14 ja lisäksi neljä sutta kuoli liikenteessä. Muutaman suden kuolinsyy jäi selvittämättä. Heikkisen mukaan ne olivat kuolleina löydettyjä ja Eviraan toimitettuja eläimiä.

Mahdolliseen salametsästykseen Luonnonvarakeskus ei halunnut ottaa kantaa.

Alfanaaraita ammuttiin kaikkiaan 11. Niistä kahdeksan ammuttiin kannanhoidollisessa metsästyksessä ja loput kolme vahinkoperusteisella luvalla tai poliisin määräyksellä. Alfauroksia tiedetään ammutun vain yhden, mutta tutkimuksen ovat edelleen kesken usean eläimen osalta. Alfaurosten määrä varmistuu loppusyksyllä, jolloin kaadetuista eläimistä otetut hammasnäytteet valmistuvat.

Kannanarviossa käytettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa ulosteista kerättäviä DNA-näytteitä. Ulostenäytteestä voidaan selvittää, onko kyseessä susi, koirasusi vai koira. Samalla voidaan verrata, kuuluvatko eri paikoista löydetyt näytteet samalle yksilölle.

Näytteitä on tähän mennessä tutkittu 239. Ulosteista selvisi, että niitä oli tehnyt 49 eri sutta ja kolme koiraa. Yksikään näyte ei kuulunut niin sanotulle koirasudelle. Luonnonvarakeskus keräsi näytteet yhdessä Riistakeskuksen kanssa ja ne analysoitiin Turun yliopistossa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä