Sikainfluenssan vuoksi perustettuja erikoisvastaanottoja on purettu muun muassa Lapissa. Lapin lisäksi epidemia näyttää olevan laantumassa myös Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla, jossa päivystyksessä käyneiden määrä on vähentynyt viime viikoista.

Uudenmaan alueella epidemian huipun oletetaan olevan ohi, jos tapauksien määrä ei enää maanantaina kasva, kertoo HUSin infektioylilääkäri Ville Valtonen.

Valtosen mukaan tärkein syy tapausten vähenemiseen on rokotukset. Yli miljoona suomalaista on rokotettu.

- Silti sairastapauksia tulee varmasti tammikuun alkupuolelle asti, hän uskoo.

Sikainfluenssarokotuksissa ovat nyt vuorossa kouluikäiset. Myös riskiryhmien rokotuksen jatkuvat edelleen osassa maata. Koko väestön rokottamisesta tehdään päätös pian. Jos kaikki päätetään rokottaa, rokotukset alkanevat vuodenvaihteen jälkeen.

Jyväskylässä leikkaukset siirtyvät edelleen

Potilasmäärät ovat pysyneet tasaisena esimerkiksi Etelä-Karjalan, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä.

- Sairaalahoidossa olleet on voitu kotiuttaa usein parissa päivässä, eikä vaikeita tapauksia ole ollut kuin pari, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Puolakka kertoo.

Puolakan mukaan päivystyksen henkilökuntaa on lisätty. Tämä on lisännyt leikkausjonoja, kun ei-kiireellisiä leikkauksia on lykätty. Leikkauksia joudutaan Puolakan mukaan siirtämään myös lähiviikkoina.

Myöskään Varsinais-Suomen alueella potilaiden määrä ei ole lisääntynyt. Tyksin infektiolääkäri Reijo Peltosen mukaan on vaikea sanoa, pysyykö tilanne yhtä vakaana, koska epidemia ei ole lähtenyt alueella vielä täyteen vauhtiin.

Sen sijaan Kymenlaaksossa on ollut enemmän sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita kuin aiemmin. Alueen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Ermo Haaviston mukaan epidemia ei ole tullut Kymenlaakson alueelle niin nopeasti kuin oli ajateltu.

- Olemme pystyneet rokottamaan samalla vauhdilla kuin muualla Suomessa. Ja koska epidemia on tullut meille myöhässä, se on ollut meille etu, Haavisto kertoo.