Suomen suurin viherkatto kiinnostaa tutkijoita
Viherkatto on ihmisen pystyttämä yllättävän monimuotoinen ekosysteemi, joka koostuu parhaimmillaan rikkaasta lajistosta ja erittäin runsaasta joukosta selkärangattomia pieniä eläimiä.
Oulun Ruskon jätekeskukseen valmistuvan Lare-lajittelulaitoksen viherkatto kiinnostaa tutkijoita.
Laren katto on paitsi sadevesien luonnonmukainen säätelyjärjestelmä ja eroosion estäjä, myös osa Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus - viherkatot osaksi kaupunkirakennetta -hanketta.
Tässä hankkeessa tutkitaan, mitä kaikkea hyötyä viherkatoista voi olla. Viherkattojen kirjon rajana on oikeastaan vain mielikuvitus. Oulussa viherkattotutkijat selvittävät erityisesti sitä, minkälaiset kasvit sietävät arktisia oloja.
Arktista viherkattotutkimusta on vähän
Viides ulottuvuus -tutkimushankkeen vetäjä, ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta on innostunut Ruskoon syntyvästä Suomen suurimmasta viherkatosta ennen kaikkea siksi, että arktista viherkattotutkimusta on toistaiseksi vähän.
Saksassa ollaan viherkattotutkimuksen huipulla, mutta Suomi tulee lujaa perässä, muun muassa juuri arktisen tutkimuksen myötä. Yleisellä tasolla viherkatoista tiedetään jo paljonkin.
- Tämä on ihmisen katolle pystyttämä ekosysteemi ja parhaimmillaan yllättävän monimuotoinen. Sillä elää parhaimmillaan erittäin rikas kasvilajisto ja runsaasti pieniä selkärangattomia eläimiä, jotka pyörittävät sitä, kertoo Viides ulottuvuus-hankkeen johtaja, ympäristötieteen dosentti Susanna Lehvävirta Helsingin yliopistosta.
Laren maksaruohokaton sisälle asennetaan muun muassa kissankelloa, kissankäpälää, ketoneilikkaa, päivänkakkaraa ja siankärsämöä sisältäviä tutkimusketoja.
Osa kasveista kuolee, osa selviää
Vuoden päästä tiedetään mitkä kasvilajit pärjäävät Ruskon vaativissa oloissa, missä suojaava lumikerros katolla on pieni ja kasveja ahdistaa pakkanen myös katon alla olevan kylmän lajittelukeskuksen suunnalta.
Tutkija kiteyttää tutkimuksen idean yhteen lauseeseen.
- Selvitämme mitkä hyvien elinympäristöjen puutteesta kärsivät kotimaiset kasvit voisivat kasvaa katoilla, sanoo Lehvävirta.
Viherkatolla on lukemattomat erilaiset kasvot. Se voi olla vaikka keittiöpuutarha, luontokatto kuten Ruskossa, jalkapallokenttä, laidun tai vain esteettinen elementti. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.
- Tämä on aika iso tutkimusohjelma, jossa tutkitaan hyvin monia viherkattoihin liittyviä asioita. Esimerkiksi sitä, että jos näitä kattoja olisi laajemmin kaupungeissa, millaisia kattoja ihmiset haluaisivat.
Tuoreimmat aiheesta: Tiede
Seikkailijaprofessorin päiväkirjasta: Huhujen mukaan jetit ovat siirtyneet Himalajan itäosiin
Mikkeliläinen vihreän kemian professori Mika Sillanpään tutkimusmatka Tiibetiin on edennyt yli puolenvälin. Sillanpää ryhmineen on ehtinyt jo kerätä suuren osan tarvittavista näytteistä. Yle Etelä-Savo seuraa tutkimusmatkan etenemistä.
Tähtitaivas kirkastuu talkoilla Paimion Kevolassa
Legendaarisen Yrjö Väisälän perustama havaintopaikka siirtyy uudelle vuosituhannelle talkoovoimin. Tähtiharrastajat ja yleisö pääsevät tulevaisuudessa havainnoimaan taivaankantta valosaasteelta suojassa.
Ecuadorin esikoissatelliitti törmäsi avaruusromuun
Pikkuruinen Pegasus sai siipeensä, kun Neuvostoliiton raketin jäänteet sattuivat samalle reitille.
Suihkutettava litteä linssi saattaa mullistaa optiikan
Uuden menetelmän avulla on mahdollista tehdä jopa jalkapallokentän kokoinen linssi, sanoo suihketta kehittänyt insinööri.
Lasten kipuoireet ja uniongelmat ovat lisääntyneet selvästi
Yhä useampi alakoululainen nukkuu huonosti ja kärsii kivuista. Vanhemmilta nämä ongelmat jäävät kuitenkin usein huomaamatta.
Tutkijat: Stressi rumentaa naista
Mitä suurempi stressi, sitä vähemmän puoleensavetävät kasvot. Näin karun havainnon teki akatemiatutkija Markus J. Rantalan tutkimusryhmä mitatessaan naisten stressihormonitasoja ja kasvojen puoleensavetävyyttä.
Uusi muurahaislaji hämmästyttää tutkijoita
Filippiineiltä on löydetty uusi muurahaislaji, jonka erikoinen pigmenttikuviointi kiehtoo tutkijoita.
Pihka parantaa haavat
Pihka parantaa haavat, sen tiesivät jo esi-isämme ja heidän esi-isänsä. Mutta miksi, se on selvitetty toden teolla vasta nyt. Väitöskirjatasolla.
Tutkijat äimistyivät - löytyykö C-vitamiinista hoito tuberkuloosiin?
C-vitamiini voi auttaa tappamaan tuberkuloosia aiheuttavia bakteereja. Löydös on merkittävä, sillä taistelu resistenttejä kantoja vastaan on osoittautunut vaikeaksi.
Nasa tahtoo tulostaa pizzaa astronauteille
Pitkillä avaruuslennoilla olisi käyttöä laitteelle, jolla pystyisi valmistamaan ruokaa helposti ja nopeasti. Prototyyppiä suunnitellaan parhaillaan.
