Suomen suurin viherkatto syntyy tuhansista ruohomaton palasista
Oulun Ruskon jätekeskukseen asennetaan Suomen suurinta viherkattoa. Pohjoisiin olosuhteisiin asennettava maksaruohokatto herättää maanlaajuista mielenkiintoa.
Suomen suurimman viherkaton asennustyöt ovat alkaneet Ruskon jätekeskuksessa Oulussa.
Lokakuussa valmistuvaan lajitteluareena Lareen tulee peräti 3 350 neliömetrin laajuinen maksaruohokatto. Viherkatto koostetaan neliön kokoisista maksaruohomaton palasista ja se asennetaan paikalleen elokuun aikana.
Suomen suurin viherkatto herättää kiinnostusta ja sen uskotaan muodostuvan jonkinasteiseksi nähtävyydeksi.
- Rakennamme katolle kierreportaat ja lisäksi viereen on tarkoitus tehdä pieni nyppylä lintutorneineen, josta voi tulla katselemaan viherkaton kukoistusta, Oulu jätehuollon johtaja Markku Illikainen kertoo.
Viherkatto vähentää sadevesiongelmia
- Viherkatto toimii vesitaseen hoitajana. Jätekeskuksen katolle kertyy paljon sadevettä, josta huomattava osa joudutaan viemäröimään. Jokaisesta kuutiosta maksetaan jätevesimaksua. Viherkatto pystyy keräämään sadevesiä talteen ja kasvillisuus hyödyntää ne, Illikainen toteaa.
Kasvuvaatimuksiltaan vaatimaton maksaruoho kestää vaihtelevia olosuhteita hyvin ja uusia istutuksia ei lähivuosina aiota tehdä.Oletamme, että katto kestää kymmeniä vuosia. Tämä elää ja vaihtaa väriä vuodenaikojen mukaan.
- Oletamme, että katto kestää kymmeniä vuosia. Tämä elää ja vaihtaa väriä vuodenaikojen mukaan. Tämän pitäisi olla myös huoltovapaa. Katto toimii myös eristeenä.
Viherkaton asentaminen on jätehuollon johtajan mukaan myös imagokysymys.
- Tämä on hiilidioksidinielu ja haluamme olla esimerkkinä kaupunkialueille, että muutkin innostuisivat viherkatoista.
Helsingin yliopisto kiinnostui Laresta
Katolla vuodenajat soljuvat normaaliin tapaan. Talvella katolle kertyy lunta ja keväällä lumi sulaa pois samaa tahtia kuin luonnossakin. Yhteistyötä tehdään Helsingin yliopiston kanssa.
- Helsingin yliopisto tutkii katon menestymistä nyt myös pohjoisemmissa olosuhteissa.
Myös lintujen vaikutusta maksaruohon menestykseen seurataan. Jätekeskuksessa on tuhansittain lintuja ja niiden jätökset viherkaton kukoistukseen ovat vielä arvoitus.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Turvetuotantoalueen laskuojasta kiistellään Hartolassa
Hartolan Turpeen Kari Rantasen mukaan Vapon turvetuotantoalueen vedet tulvivat laskuojasta ajoittain hänen alueelleen Isosuolla. Vapo Oy:n lakimiehen, Martti Patrikaisen mukaan laskuoja on niin suuri ja syvä, ettei tulviminen ole mahdollista.
Luontokeskus Naavan suosio yllätti
Metsähallituksessa ollaan yllättyneitä Pelkosenniemen Pyhätunturilla olevan luontokeskus Naavan suuresta suosiosta. Naava on toiminut vasta vuoden, mutta taloon odotetaan jo sadattatuhannetta asiakasta. Suunnittelija Reeta Nyman sanoo, että kaikki ennakko-odotukset on jopa reippaasti ylitetty.
Niinistö: Merimetsojahti ei saa vaarantaa ruokkeja eikä riskilöitä
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) suhtautuu varauksellisesti luvanvaraisen merimetsojahdin lisäämiseen. Tehokkaampi metsästys saattaisi koitua muiden arvokkaiden lintulajien kohtaloksi.
Räjähdelankaa ja vaahtomuovia - rakennustyömaiden jäte piinaa Helsingin rantoja
Helsingin merenrannoille huuhtoutuu ihmisten jättämien jätteiden lisäksi runsaasti rakennustyömaiden roskia. Pihlajasaaren rannasta löytyi esimerkiksi yli 500 räjähdelangan pätkää. Suomen rannat ovatkin Itämeren roskaisimmat.
Talvivaara aukaisi silmät kultakaivoksen suhteen: "Ei tämä olekaan pelkkä työpaikka-juttu"
Rantasalmella Talvivaaran ympärillä vellonutta keskustelua on seurattu mielenkiinnolla, sillä aivan kirkonkylän kupeessa tutkitaan kultaesiintymää. Talvivaara on saanut huolen pintaan.
Viljelypalstat täyttyvät vauhdilla - maahanmuuttajatkin ovat löytäneet tien kasvimaille
Palstaviljely on mielen ja kehon jumppaa. Viljelijälle oma vuokraviljelmä on paratiisi, jossa voi nauttia myös laiskottelusta.
"Suomella ei 50 vuoden kuluttua ole laadukasta mäntytukkia"
Metsänomistajat suosivat nykyisin pelkästään kuusta, koska hirvien pelätään napsivan männyntaimet suihinsa. Pitkään jatkunut suuntaus herättää jo kysymyksiä mäntytukin saatavuudesta.
Presidenttipari Saaristomeren suojelijoiksi
Suojelijat sitoutuvat tavoittelemaan Saaristomereen valuvien ravinteiden vähentämistä ja levittämään tietoutta Saaristomeren tilasta.
Talvivaaran rautavesivuodon todistaja: Ikävä totuus on, että valvonta on kansalaisten varassa
Yksityishenkilöt raportoivat Talvivaaran tuoreimmasta ympäristöongelmasta kaivosyhtiötä nopeammin.
