Suomen suurin viherkatto syntyy tuhansista ruohomaton palasista
Oulun Ruskon jätekeskukseen asennetaan Suomen suurinta viherkattoa. Pohjoisiin olosuhteisiin asennettava maksaruohokatto herättää maanlaajuista mielenkiintoa.
Suomen suurimman viherkaton asennustyöt ovat alkaneet Ruskon jätekeskuksessa Oulussa.
Lokakuussa valmistuvaan lajitteluareena Lareen tulee peräti 3 350 neliömetrin laajuinen maksaruohokatto. Viherkatto koostetaan neliön kokoisista maksaruohomaton palasista ja se asennetaan paikalleen elokuun aikana.
Suomen suurin viherkatto herättää kiinnostusta ja sen uskotaan muodostuvan jonkinasteiseksi nähtävyydeksi.
- Rakennamme katolle kierreportaat ja lisäksi viereen on tarkoitus tehdä pieni nyppylä lintutorneineen, josta voi tulla katselemaan viherkaton kukoistusta, Oulu jätehuollon johtaja Markku Illikainen kertoo.
Viherkatto vähentää sadevesiongelmia
- Viherkatto toimii vesitaseen hoitajana. Jätekeskuksen katolle kertyy paljon sadevettä, josta huomattava osa joudutaan viemäröimään. Jokaisesta kuutiosta maksetaan jätevesimaksua. Viherkatto pystyy keräämään sadevesiä talteen ja kasvillisuus hyödyntää ne, Illikainen toteaa.
Kasvuvaatimuksiltaan vaatimaton maksaruoho kestää vaihtelevia olosuhteita hyvin ja uusia istutuksia ei lähivuosina aiota tehdä.Oletamme, että katto kestää kymmeniä vuosia. Tämä elää ja vaihtaa väriä vuodenaikojen mukaan.
- Oletamme, että katto kestää kymmeniä vuosia. Tämä elää ja vaihtaa väriä vuodenaikojen mukaan. Tämän pitäisi olla myös huoltovapaa. Katto toimii myös eristeenä.
Viherkaton asentaminen on jätehuollon johtajan mukaan myös imagokysymys.
- Tämä on hiilidioksidinielu ja haluamme olla esimerkkinä kaupunkialueille, että muutkin innostuisivat viherkatoista.
Helsingin yliopisto kiinnostui Laresta
Katolla vuodenajat soljuvat normaaliin tapaan. Talvella katolle kertyy lunta ja keväällä lumi sulaa pois samaa tahtia kuin luonnossakin. Yhteistyötä tehdään Helsingin yliopiston kanssa.
- Helsingin yliopisto tutkii katon menestymistä nyt myös pohjoisemmissa olosuhteissa.
Myös lintujen vaikutusta maksaruohon menestykseen seurataan. Jätekeskuksessa on tuhansittain lintuja ja niiden jätökset viherkaton kukoistukseen ovat vielä arvoitus.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Pitkävartinen kumisaapas suojaa käärmeenpuremalta
Kyykäärmeitä on nyt runsaasti liikkeellä. Luonnossa liikkujan paras suoja käärmeenpuremia vastaan on reilun mittainen kumisaapas.
Tutkijat: Puhdas vesi loppuu parissa sukupolvessa
Vain 2,5 prosenttia maapallon vedestä on juomakelpoista. Tutkijoiden mukaan puhdas vesi loppuu jo pian, ellei ongelmaa ymmärretä ja siihen puututa.
Kuvagalleria: Tikka tiirailee telkän munia
Toukokuuta on eletty kuluneella viikolla kesäisissä lämpötiloissa ja maiseman väri on vaihtunut varsin vihreäksi. Keskisuomalaiset sääkuvaajat ovat ikuistaneet ahkerasti muun muassa kukkia ja lintuja.
Kalkista on moneksi - ruokakärrytkin pullistelevat sitä
Yleinen käsitys on, että kalkkituotteita käytetään teollisuuden tuotannossa. Kalkkia on kuitenkin hyvin arkipäiväisissä asioissa, jopa suurin osa ostoskärryn sisällöstä koostuu siitä.
Yli-Marolan eläimet valmiina rapsuteltaviksi – katso video!
Yli-Marolan kotieläinpihalla Lahdessa luotetaan tänä kesänä vanhojen suosikkien vetovoimaan. Uusina tulokkaina pihalla nähdään kaksi shetlanninponia.
Sotatantereelle lapioin ja myrkyin jättiputkea vastaan
Jopa viisimetriseksi kasvava jättiputki polttaa ihon palovammoille. Jättiputkea hävittävät viranomaiset tarvitsevat asukkaiden apua, jotta jättimäisestä kasvista päästään todenteolla eroon.
Liuottimen määrä Mätäjoessa vähentynyt
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ottanut vesistönäytteitä päivittäin. Näytteitä on otettu sekä purosta että Iso-Huopalahdelta, jonne Mätäjoki laskee.
Norjalaispojat syöttivät veneestä miekkavalasta- Katso video!
Norjalaispojat pääsivät syöttämään lähietäisyydeltä miekkavalasta. Pojat olivat kalastamassa veneestä Nordkapin Nordvågenin lähellä, kun ilmeisesti nälkäinen miekkavalas tuli saaliinjaolle.
Susikanta romahtamassa geneettisesti
Oulun yliopistossa perjantaina väittelevän tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.
Turvetuotantoalueen laskuojasta kiistellään Hartolassa
Hartolan Turpeen Kari Rantasen mukaan Vapon turvetuotantoalueen vedet tulvivat laskuojasta ajoittain hänen alueelleen Isosuolla. Vapo Oy:n lakimiehen, Martti Patrikaisen mukaan laskuoja on niin suuri ja syvä, ettei tulviminen ole mahdollista.
