Velkakriisi |

Suomen takausvastuut ovat liki kuusi miljardia

Suomen takausvastuut Kreikan toisessa tukipaketissa nousevat lähelle kuutta miljardia euroa. YLE Uutisten tietojen mukaan takausvastuut nousevat vähintään yli viiteen miljardiin ja korkovastuiden myötä kuuteen miljardiin. Toistaiseksi tarkkaa Suomen osuutta ei tiedetä.

Video: Christine Lagarde
Video
Kreikka saa kipeästi tarvitsemansa apupaketin - 130 miljardin euron lainat. Euroministerit myöntyivät tukiin viime yön maratonkokouksessa, joihin osallistui myös IMF:n johtaja Christine Lagarde.

Suomi ei siis anna suoraan lainarahaa Kreikalle, vaan takauksia, joiden turvin ERVV hankkii rahaa markkinoilta ja lainaa potin Kreikalle

Toisesta Kreikan lainapaketista Suomen osuus on valtiovarainministeriön tämänhetkisen arvion mukaan vähintään 2,2 ja enintään 2,5 miljardia euroa. Suomen osuus määräytyy Kansainvälisen valuuttarahaston panoksen mukaan. IMF tekee päätöksensä ensi viikolla.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen mukaan IMF:n osuus tulee olemaan 23 miljardia euroa. IMF:n johtokunta päättää asiasta myöhemmin, mutta se on itse ehdottanut 23 miljardin osuutta, Schäuble sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi takaa lähes 6 miljardilla

Suomen takausvastuut ovat valtiovarainministeriön arvion mukaan hieman yli kaksinkertaiset lainaosuuteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että laina taataan yli, jotta se saataisiin markkinoilta halvemmalla. YLE Uutisten tietojen mukaan takaukset nousevat korkokulujen myötä kuuden miljardin euron tuntumaan. Suomen lainaosuutta vastaavat korot ovat miljardin euron tuntumassa. Eduskunta on hyväksynyt väliaikaiselle vakausrahastolle 14 miljardin euron takaukset.

Suomen takausvastuita kasvattaa lisäksi Kreikan ensimmäisestä tukipaketista maksamatta jäänyt 24 miljardin tukipotti. Summa käytetään nyt sovitun Kreikan toisen paketin lisäksi Kreikan tukemiseen ja hankitaan ERVV:n kautta. Myös tästä summasta Suomelle lankeaa hieman alle kahden prosentin lainaosuus ylitakauksineen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ei vielä halua arvoida, kuinka paljon Suomi voi enimmillään Kreikan tukemisessa menettää.

- En lähde tässä arvioimaan minkäänlaisia tarkkoja euromääriä, koska emme ole niitä vielä väliaikaisesta kriisimekanismista saaneet, ne nimittäin riippuvat siitä, minkälainen mekanismi tulee olemaan jolla väliaikainen kriisimekanismi aikoo hankkia rahoitusta markkinoilla, sanoi Urpilainen.

Euromaiden ja IMFn tuen lisäksi Kreikkaa lainoittaneet yksityiset tahot helpottavat Kreikan lainataakkaa 107 miljardilla eurolla. Lisäksi jäljelle jäävien velkapapereiden korkoja alennetaan entisestään. Myös Euroopan keskuspankkijärjestelmä osallistuu talkoisiin palauttamalla Kreikalta saatavia korkotuloja.

Urpilainen pitää Kreikan velkasaneerausta merkittävimpänä tekijänä Kreikan apupaketissa.

- Siitä me käytiin viime yönä tosi kova vääntö, ei ollut yllätys että pankit ja sijoittajat eivät halunneet kasvattaa omaa osuuttaan, mutta euromaat olivat tässä hyvin tiukkoja ja velkoja leikataan enemmän kuin aikaisemmin oli suunniteltu, ja sitä kautta heidän osuutensa tässä apupaketissa kasvaa, sanoi Urpilainen.

Suurin osa Kreikalle myönnettävästä tuesta kuluu valtion alijäämän kattamiseen. Kaikkiaan 47 miljardia kuluu akuuttien kulujen kattamiseen ja kassavarojen parantamiseen. Lisäksi esimerkiksi kreikkalaisia pankkeja pääomitetaan tukirahalla kaikkiaan lähes 50 miljardilla eurolla.

Eduskunnalle tiedonanto

Suomessa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus antaa Kreikan toisesta tukipaketista eduskunnalle tiedonannon. Kansanedustajat keskustelevat tiedonannosta joko perjantaina tai maanantaina. Eduskunta päättää Suomen osallistumisesta Kreikan toiseen tukipakettiin ja äänestää tiedonannosta todennäköisesti ensi viikon tiistaina.

Kreikka holhouksessa vuoteen 2020

Mikäli Kreikka noudattaa sille sorvattua äärimmäisen kovaa säästöohjelmaa vuoteen 2020 saakka, saa myytyä valtionomaisuutta tavoitellun 50 miljardin euron edestä ja kerää huomattavasti nykyistä tehokkaammin verot kansalaisilta, voi nyt sorvattu paketti auttaa maan kestävälle uralle.

Leikkausten, veronkorotusten ja velkasaneerauksen lisäksi Kreikka tarvitsee tasaisen yli kahden prosentin talouskasvun useana vuotena vuoteen 2020 mennessä. Pienikin heilahtelu huonompaan suuntaan vesittää asetetut tavoitteet. Kriitikoiden mukaan valittu leikkauspolitiikka keskellä syvää lamaa vain pahentaa Kreikan tilannetta.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä