Talous

Suomen teollisuuden karu tila: tuotanto laskee eivätkä tilauskirjat täyty

Suomen teollisuus ei ole päässyt mukaan Euroopan elpymiseen. Teollisuuden tuotanto laskee edelleen, eikä vienti vedä. Muualla Euroopassa virinnyt talouskasvu ei ole piristänyt suomalaisten teollisuusyritysten tilauskirjoja vaan uudet tilaukset vähenivät taas marraskuussa.

Grafiikka
Teollisuustuotannon muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Nuorten MM-kulta jääkiekossa ja suomalaisten sisukas juhlinta pakkasessa herättivät toiveita myös paremmasta Suomesta. Symboliksi nousseen kullan myötä on Suomelle povattu jo uutta nousua niin henkisesti kuin taloudellisestikin – olemmehan jo kolme vuotta rämpineet taantumassa, kuvainnollisesti umpihangessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila kuitenkin toppuuttelee optimisteja: talouden kokonaiskuva on yhä yllättävän heikko.

– Selkeästi hieno maailmanmestaruus ja toivottavasti sillä on positiivisia vaikutuksia, mutta kyllä kovat faktat taustalla puhuvat tämän taloustilanteen puolesta.

Fakta on, ettei Suomen teollisuus ole päässyt muun Euroopan imuun. Vienti supistuu yhä, samalla kun teollisuuden tuotanto laskee.

Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemien lukujen mukaan teollisuustuotanto Suomessa oli viime marraskuussa 1,7 prosenttia pienempi kuin 2014 marraskuussa. Koko tammi-marraskuun välisenä aikana teollisuustuotanto supistui niin ikään 1,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Tulli kertoi jo torstaina, että Suomen viennin kokonaisarvo laski tammi-marraskuussa neljä prosenttia vuoden 2014 vastaavasta ajasta.

Grafiikka
Teollisuuden uudet tilaukset Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Uudet tilaukset vähenivät marraskuussa

Pikaista parannusta ei ole luvassa myöskään teollisuuden tilauskirjoista. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uudet tilaukset vähenivät vielä marraskuussakin seitsemän prosenttia. Tammi-marraskuun aikana tilaukset kasvoivat vain 1,2 prosenttia.

Johtava ekonomisti Penna Urrila EK:sta pitää tilannetta vakavana, koska muu Eurooppa on vähitellen karkaamassa meiltä. 

– Suomi on ollut kolmisen vuotta taantuman pohjalla ja nyt Euroopan hännänhuippuna, jos kasvulukuja katsoo.

Urrila muistuttaa, että Suomella on edelleen monia vahvuuksia, mutta jostain syystä emme pysty tällä hetkellä niitä hyödyntämään. Miksi sitten Suomen vahvuudet jäävät hyödyntämättä?

Urrila nostaa esiin kilpailukyvyn, tarvittavat rakennemuutokset sekä Venäjän viennin romahduksen.

– Euroopan veto on edelleen melko vaatimatonta. Meillä on myös kosolti näitä kotimaisia ongelmia tai erityiskysymyksiä eräillä avaintoimialoilla, myös yleisemmin kilpailukykymielessä. Lisäksi  Venäjän tilanne kurittaa Suomea aivan erityisesti.

Suomen vienti Venäjälle romahti jo yli vuosi sitten, mutta viime vuoden aikana pudotusta on tullut vain lisää. Tullin mukaan tammi-lokakuun 2015 aikana vienti Venäjälle väheni 34 prosenttia ja yksin lokakuussa pudotusta tuli -41 prosenttia.

Kaikki nämä tekijät yhdessä ovat johtaneet siihen, että teollisuuden tuotanto kehittyy heikosti.

Öljy vie Suomenkin teollisuutta

Eniten teollisuuden uudet tilaukset vähenivät marraskuussa paperi- ja kartonkituotteissa – yli kahdeksan prosenttia – sekä kemianteollisuudessa liki 10 prosenttia.

Kemianteollisuuden hurja pudotus selittyy kuitenkin öljyn hinnanlaskulla, huomauttaa Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

– Öljyn hinta oli 2015 marraskuussa noin 40 prosenttia matalammalla kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kemianteollisuuden liikevaihtoluvuissa öljytuotteilla on noin 45 prosentin osuus, mikä väistämättä näkyy sitten näissä luvuissa.

Toisin sanoen, siinä missä öljyn hinnanlasku helpottaa monia Suomenkin yrityksiä, on se supistanut liikevaihtoa esimerkiksi Nesteen jalostamissa öljytuotteissa. 

Niskalenkki henkisestä lamasta ei yksin auta

Euroopan ja Venäjän heikon vedon vuoksi Suomen vientikone siis yskii, mutta sen lisäksi yrityksiä ja kuluttajia tuntuu nujertaneen myös eräänlainen henkinen lama.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus heikentyi yllättäen joulukuussa. Samaan aikaan muualla euroalueella kuluttajaluottamus hieman koheni, kertoi puolestaan EU-komissio.

Johtava ekonomisti Penna Urrila EK:sta myöntää, että taloudessa on myös psykologinen puoli. Mutta henkisen laman torjunta ei nyt yksin auta.

– Kyllä tämä teollisuuden ja vientiyritysten lama ja heikko menestys on aivan aitoa.

Eikä sitä faktaa MM-kultakaan muuksi muuta, valitettavasti.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä