Suomen tutkituin järvi kiinnostaa japanilaisia
Säkylän Pyhäjärven ekologista tilaa on seurattu jo pitkään ja sitä pidetään yhtenä koko Euroopan tutkituimmista järvistä. Tulokset kiinnostavat tutkijoita ympäri maailmaa.
Suomen Ympäristökeskus tekee uraauurtavaa tutkimusta Säkylän Pyhäjärvellä. Järven eteläosaan ankkuroidulta lautalta saadaan kansainvälisestikin kiinnostavia tutkimustuloksia.
- Järveä käytetään eräänlaisena testilaboratoriona. Saamme täältä hyviä havaintoja ja niistä voidaan matemaattisin menetelmin saada työkaluja vesiensuojelun hyväksi. Teemme yhteistyötä esimerkiksi japanilaisten kanssa, jotka aikovat käyttää samoja menetelmiä omalla sisämerialueellaan. He ovat nyt täällä tutustumassa projektiin, toteaa Ympäristökeskuksen professori Timo Huttula.
Pyhäjärven ekologia on herkkä häiriöille, joten sen tilaa seurataan tarkasti. Japanilaiset osaavat samaistua ongelmaan.
- Olemme kuulleet tämän järven ekologisesta tilasta ja meillä on samoja ongelmia Japanissa. Tämä yhteistyö onkin meille tosi tärkeä, toteaa Okayaman-yliopiston professori Hiroshi Suito.
Tuloksista hyötyvät muutkin vesistöt
Professori Huttulan mukaan tutkimusten taustalla on ihmisten huoli ja halu Pyhäjärven tilan säilyttämiseksi. Tutkimusten avulla voidaan kuitenkin tehdä arvioita myös muista järvistä.
- Järviasemaa käytetään esimerkiksi satelliittikuvien tulosten todentamisessa. Kun sinilevä- ja sameuspitoisuuksia lasketaan kuvien avulla, niin tarvitaan tosihavaintoja, joihin satelliittikuvien oikeellisuutta voidaan verrata. Matemaattisella mallityöskentelyllä vesistön tilaa voidaan lisäksi ennustaa vaikkapa ilmastonmuutoksen kehittyessä, kun lähtötiedot on mitattu.
Tutkimustulokset palvelevat järvellä liikkuvia myös reaaliajassa. Esimerkiksi levätilanteen, lämpötilan ja tuulen nopeuden voi tarkistaa Ympäristökeskuksen nettisivuilta.
Säkylän, Euran ja Pöytyän alueella sijaitsevalla Pyhäjärvellä on rantaviivaa kaikkiaan 111 kilometriä.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.
Vesistötarkkailijoista on pulaa Lounais-Suomessa
Luonnonhavainnoinnista kiinnostuneet suomalaiset voivat purkaa luontointoaan tarkkailemalla lähivesistöjä. Vesistötarkkailijan työ on vapaaehtoista, mutta vastuullista.
Monacon Prinssi rahoittaa luontokuvausta Kuusamossa
Poikkitieteellisellä yhteistyöllä halutaan opastaa luonnontieteilijät valokuvauksen saloihin. Luontokuvaajia koulutetaan tunnistamaan luontoa tieteen näkökulmasta.
Liero luikertelee kodistaan asvaltille turvaan
Kovalla sateella kastemadot tulevat asvaltille tulvaa pakoon, sillä niiden tekemät käytävät täyttyvät vedestä. Maan pinnalla mato on altis linnuille ja kengän pohjille.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Puut eivät sido kaupunkien saasteita
Kaupunkien puut ja kaupunkimetsiköt eivät yleisestä luulosta huolimatta juurikaan paranna ilmanlaatua. Puita pidetään kansan keskuudessa hyvinä ilmansaasteiden sitojina ja puhdistajina. Asiaa ei ole kuitenkaan kiistatta todistettu.
Suurkuhaa ja jättihaukea tähtäimessä Pohjanmaalla
Kuha viihtyy Pohjanmaan tekoaltaissa eikä haukienkaan loppumista tarvitse pelätä, vakuuttaa pohjalaisen kalatalouden asiantuntija.
Itäsuomalainen mustikka kukkii ja ei kuki - harvapuustoiset alueet ovat jo kesänlämpimiä
Ei myyrä ole ainoa, joka esiintyy sykleittäin - mustikka tekee saman. Yleensä huippusatoisaa mustikkavuotta seuraa vähän hillitympi sato. Paitsi että joskus tämä ei pidä paikkaansa, eivätkä hyvät ja huonot vuodet rytmity joka toiseksi vuodeksi.
Myyräkuumetta voi ehkäistä loukuilla
Tautitapausten odotetaan lisääntyvän populaation kasvun myötä.
Puutarhassa voi tähän aikaan mokata helposti
Puutarhassa on aika viimeistään nyt haravoida lehtiä, mutta puita ja pensaita ei pian enää kannata leikata. Kesä on kaksi viikkoa myöhässä, mutta saapuu nyt vauhdilla.
