Suomenlinnan lentokonehalliin pinottu lautakasa on vasta viidesosa tulevaan tykkisluuppiin tarvittavasta puumäärästä.

– Keväällä alkaa lastu lentää, kehuu museoviraston tutkija Hannu Matikka.

Voittoisa alustyyppi Ruotsinsalmessa

20-metrinen purje-soutualus tykkisluuppi rakennetaan laiva-arkkitehti F.H. af Chapmanin 1770-luvun piirustusten pohjalta. Alus suunniteltiin Suomenlahden saaristoon ja vikkelällä sluupilla ratkaistiin mm. Ruotsinsalmen meritaistelu Ruotsin voitoksi.

Tuolloin sluupilla käytyä sodankäynti tuomittiin epäreiluksi.

– Tykkisluuppeja pystyttiin soutamaan ja ne liikkuivat nopeasti. Niissä oli kaksi hyvin suurta ja tulivoimaista tykkiä ja pieni maalipinta eli suurten sotalaivojen oli vaikea osua näihin ketteriin pieniin tykkisluuppeihin. Silloin ajateltiin että tämä on epäreilua sodankäyntiä, Hannu Matikka kertoo hymyillen.

Veneenveiston opiskelijat veistävät

Rakentaminen maksaa hieman yli miljoona euroa, josta opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulee puolet.

Rahan turvin projektiin työllistetään venerakentajia ja lisäksi tarjotaan harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Kokenut veneveistäjä Mikael Holmström ohjaa rakentamista kölistä ja kylkilaudoista lähtien.

– Kyllä se tehdään veistämällä ja tosiaan ihan niin kuin entisaikaan veistettiin, Holmström sanoo.

Alus valmistuu keväällä 2013. Yleisö pääsee seuraamaan tykkisluupin rakentamista Suomenlinnan telakan vieressä sijaitsevassa lentokonehallissa.

Tykit mukana Venäjälle ja Ruotsiin

Museoviraston Hannu Matikka lupaa matkailijoille myös jyrähtäviä kulttuurikokemuksia tykkisluupin kyydissä.

– Noita isoja 2000 kiloa painavia tykkejä ei ainakaan käyttökuntoisina saada. Pienet parrastykit, joita on neljä kappaletta, saadaan toimiviksi.

Tykkisluupille on kaavailtu jo pidempiäkin merimatkoja. Matikka sanoo, että tarkoitus olisi käydä ja myös Ruotsinsalmen alkuperäisillä taistelupaikoilla ja Pietarissakin pitäisi päästä kääntymään.