Kotimaa |

Suomessa elinsiirtoennätys: Siirtoelimet eivät enää huku organisaation syövereihin

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, jossa kaikki Suomen elinsiirrot tehdään, tehosti mahdollisten elinluovuttajien metsästystä ja elinsiirtojen määrä nousi viime vuonna ennätyslukemiin. Vaikka elinsiirtojen määrä kasvoi, on siirtoelinten tarve edelleen huomattavasti niiden tarjontaa suurempi.

Grafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Suomessa tehtiin viime vuonna ennätysmäärä elinsiirtoja. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, johon kaikki Suomessa tehtävät elinsiirrot on keskitetty, tehtiin 310 elinsiirtoa. Edellisvuonna siirtoja oli 275.

Viime vuonna siirretyt elimet saatiin 107 luovuttajalta. Luovuttajia oli viime vuonna 15 enemmän kuin edellisvuonna.

Elinsiirtoennätyksen taustalla on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin alueella viime huhtikuussa perustettu elinluovutustyöryhmä, jonka tehtävänä on löytää mahdolliset elinluovuttajat laajan ja monimutkaisen järjestelmän syövereistä. Aiemmin tieto siirtokelpoisista elimistä ei ole välttämättä kulkeutunut eteenpäin.

- Nyt HUSissa on pystytty käynnistämään toiminta uudella tavalla. Elinluovutustyöryhmällä on iso motivaatio varmistaa, ettei elinsiirtotilaisuus jää käyttämättä, sanoo toimialajohtaja Raija Malmström Hyksin medisiinisestä tulosyksiköstä.

Omaiset paremmin huomioon

Elokuun 2010 alussa voimaan tulleen lain mukaan vainajalta voidaan ottaa elimiä ja kudoksia, ellei tämä ole elinaikanaan sitä erikseen kieltänyt. Aiemmin siirtoa varten tarvittiin omaisten lupa, ellei vainajalla ollut elinluovutuskorttia. Lainmuutoksen vaikutusta on vaikea arvioida. Etukäteen sen ennakoitiin lisäävän siirtoelimien määrää noin 15 prosenttia.

Mahdollisten luovuttajien omaisten kohtaamiseenkin on kiinnitetty HUSissa erityistä huomiota.

- On tärkeää ottaa omaiset paremmin huomioon. Silloin syntyy luonnollinen tilanne puhua elinluovutuksesta, Malmström painottaa.

Joskus menehtyneen omaiset ovat olleet jälkikäteen jopa pahoillaan siitä, jos heidän omaisensa elimiä ei ole hyödynnetty.

- Joskus omaiset ovat kysyneet, miksei omaiseni kelvannut siirtoelimen luovuttajaksi. Sekin motivoi meitä, Malmström sanoo.

Sairaanhoitopiirien välillä isot erot

Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan ylilääkäri Helena Isoniemi muistuttaa, että HUSin alueella asuvat luovuttajat ovat kuitenkin vain osa Suomen mahdollisista elinluovuttajista. Erot eri sairaanhoitopiirien kyvyssä löytää luovuttajia ovat edelleen suuret.

- Vuodesta toiseen Kuopion yliopistollinen keskussairaala tarjoaa väestömäärään suhteutettuna eniten luovutuselimiä, Isoniemi sanoo.

Viime vuonna Kuopion yliopistollinen keskussairaala tarjosi 40 siirtoelintä miljoonaa asukasta kohden, kun HUSin lukema oli 24 ja koko maan keskiarvo 19,7 miljoonaa asukasta kohti.

Elinsiirtoja on Suomessa tehty vuodesta 1964 lähtien, jolloin ryhdyttiin tekemään munuaissiirtoja. Munuaissiirto on edelleen sekä aikuis- että lapsipotilaiden yleisin elinsiirto. Viime vuonna uuden munuaisen sai Suomessa 199 ihmistä.

Maksansiirtoja oli 52, sydänsiirtoja 22 ja keuhkosiirtoja 26. Yhdistettyjä haiman- ja munuaisensiirtoja oli kahdeksan, kun niitä edellisenä vuonna tehtiin vain kaksi.

Viime vuonna Suomessa tehtiin ensimmäinen aikuispotilaan suolensiirto. Harvinaisia suolensiirtoja tehtiin Suomessa yhteensä vain kaksi. Koko maailmassa niitä tehdään vuosittain vain noin 150.

Vaikka elinsiirtoja tehtiin Suomessa ennätysmäärä, on siirtoelinten tarve edelleen huomattavasti tarjontaa suurempi. Elinsiirtojonoissa on 350 - 370 ihmistä, ja vuosittain kuolee 20 - 30 ihmistä siirtoelintä odottavaa ihmistä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä