Kotimaa |

Suomessa on kaadettu liikaa uroshirviä

Hirviä on kaadettu viime vuosina kannan kokoon nähden liikaa, minkä vuoksi metsästyslupia ei ole voitu antaa tänä vuonna edellisvuosien tapaan. Erityisesti uroshirviä on Suomessa on kaadettu liikaa minkä vuoksi lisääntymiskykyisiä uroshirviä on liian vähän.

Infografiikkaa Suomen hirvikannoista.
Tiedot saatu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Kuva: Yle uutisgrafiikka

Varsinkin Pohjois-Suomessa hirvijahti tulee tänä vuonna olemaan aikaisempaa lyhyempi, sillä metsästyslupia on myönnetty Pohjois-Suomeen puolet viime vuotta vähemmän. Hirvien tiheys on tällä hetkellä vähäisintä Pohjois-Suomessa, Lapissa ja Varsinais-Suomessa.

Suomen metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Ere Grenfors sanoo, että lupien väheneminen jakaa metsästäjien mielipiteet.

- Osa metsästäjistä on helpottunut, sillä hirvenmetsästys on käynyt työstä. Toisaalta jotkut ovat harmissaan, sillä metsästys voi näillä määrillä jäädä vähiin.

Vain joka neljäs hirvi on uros

Tässä on pientä hännänvetoa siitä, mihin suuntaan hirvikantaa pitäisi johtaa

- Risto Sulkava

Metsästäjät ovat etsineet perinteisesti tähtäimeensä kookkaita uroshirviä. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Risto Sulkavan mukaan vasatuotto ei suurene, vaikka naaraita olisi enemmän.

- Jos uroksia on vähemmän, se heikentää puolestaan lisääntymistulosta.

Suomen luonnonsuojeluliiton johtavan asiantuntijan Ilpo Kurosen mukaan komeina pidetyt lapiosarvihirvet ovat harvinaistuneet metsästyksen vuoksi.

Eri tahot, kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen metsästäjäliitto, käyvät keskustelua siitä, kuinka suuri hirvikannan tulisi Suomessa olla.

Yhtäältä hirvien määrä halutaan pitää kurissa muun muassa niiden aiheuttamien liikenneonnettomuuksien ja maa- ja metsätalousvahinkojen vuoksi. Toisaalta hirviä tarvitaan ravinnoksi petoeläimille, sillä esimerkiksi yksi susi voi syödä vuodessa 15–18 hirveä.

- Tässä on pientä hännänvetoa siitä, mihin suuntaan hirvikantaa pitäisi johtaa, Risto Sulkava sanoo.

Hirvikannan laskemiseksi kaivataan uusia mittaustapoja

Ere Grenforsin mukaan riistantutkimusta ja hirvikantojen mittaustapoja tulisi kehittää jatkossa. Ylä- ja alamäet hirvikannoissa eivät Grenforsin mukaan palvele ketään.

- Suomeen pitäisi saada parempia mittaustapoja, niin että päästäisiin eroon ailahteluista hirvikannoissa.

Hirvet ovat aikaisemmin Suomen historiassa olleet lähellä sukupuuttoa, mutta Risto Sulkavan mukaan nyt ei voida puhua samanlaisesta uhasta.

- Ei luonnonsuojeluliitolla sellaista hirviin liittyvää tiukkaa kantaa ole, kunhan ei mennä uhkaamaan hirven tulevaisuutta, enkä usko, että siihen suuntaan ollaan menossa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä