Suomi ja Venäjä edelleen toisilleen vieraat naapurit
Suomalaisten ja venäläisten väärät käsitykset toisistaan saattavat edelleen johtua naapurimaan huonosta tuntemuksesta. Suomessa asuvien venäläisten on vaikeaa tottua siihen, että viranomaisiin voi luottaa. Siksi esimerkiksi poliisien kielitaitoa kannattaisi parantaa.
Etelä-Karjalassa kytevä venäläisvastainen ilmapiiri on viime kuukausina nostanut päätään. Suomalaisten ja venäläisten väliset ennakkoluulot kytevät syvässä, vaikka mailla on pitkä yhteinen historia.
Kulttuurintutkija Elina Kahla Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimukseen keskittyneestä Aleksanteri-instituutista kokee, että suomalaisilla ja venäläisillä on edelleen huono tietämys toisistaan. Tämä saattaa heijastua myös asenteisiin.
- Heidän oppikirjansa kertovat edelleen esimerkiksi sodistamme hyvin eri tavalla kuin mitä meillä siitä kerrotaan. Suomeen muuttavat tai täällä asuvat venäläiset tarvitsisivat suomalaisten antamaa paikkansa pitävää tietoa näistä asioista, hän sanoo.
Tässä olisi Kahlan mielestä parantamisen varaa koko suomalaisella yhteiskunnalla.
- Koemme ehkä tunkeilevana sen, että kertoisimme venäläisille naapureillemme omista käytännöistämme. Sekä viranomaisten että kansalaisten epävirallisten tapaamisten suomalaisten ja venäläisten välillä soisi lisääntyvän, Elina Kahla toteaa.
Piintyneet käsitykset elävät
Suomalaisilla on edelleen stereotyyppinen kuva Suomeen tulevista venäläisistä.
- Kärjistetysti voi sanoa, että me suomalaiset mielellämme näemme venäläiset tax free -kassien kanssa kulkevina tulontuojina. Siihen me emme tunnu olevan valmiita, että venäläiset olisivat naapureitamme täällä Suomessa arkisemmassa kanssakäymisessä, Elina Kahla pohtii.
Tapojen lisäksi myös yksityisyyden ympärille piirrettävät rajat vaihtelevat.
- Suomalaisten käsitys yksityisyydestä on suojatumpi kuin venäläisillä. Tämä saattaa johtaa siihen, että kohtaamme toisiamme lähinnä kauppojen kassoilla. Tämä saattaa sitten johtaa kyräilyyn.
Viranomaisten kielitaidon puute ongelma
Elina Kahlan mielestä suomalaisten viranomaisten kielitaidon parantaminen olisi ehdottoman tärkeää.
- Yhteistyöhön tarvitaan jonkinlaista yhteistä kieltä ja myös viranomaisten tulisi olla tietoisia niistä ennakkoluuloista, joita esimerkiksi Venäjällä koetaan viranomaisten suuntaan, Elina Kahla sanoo.
Kahla muistuttaa, että viime kädessä ennakkoluulot karisevat molemminpuolisella tuntemuksella.
- Kyllä esimerkiksi suomalaisten soisi matkustavan enemmän Venäjälle. Myös tänne tulevia venäläisiä voisi lähestyä rohkeammin. Sen venäläisen naapurin, koulutoverin tai työkaverin kanssa kannattaa jutella, Elina Kahla sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Ruokolahtelainen mies kateissa
46-vuotias mies poistui kotoaan tiistaina 15. toukokuuta kello 7-17 välisenä aikana. Mies saattaa liikkua mustalla Jeep Cherokee-merkkisellä autolla.
Salpalinjan korsut hyvässä kunnossa
Salpalinjan linnoitteiden mittava inventointi on valmistunut. Valtiovarainministeriö tilasi Museovirastolta kartoituksen puolustusketjun rakenteiden sijainnista ja yleiskunnosta. Salpalinjaa koskeva selvitystyö on yksi suurimpia arkeologisia inventointeja Suomessa.
Destialle murskauslupa Merenlahdella
Destia ei kuitenkaan saa aloittaa töitä, koska alue on luonnontilainen ja ympäristöluvasta saattaa tulla valituksia.
Etelä-Karjalan uudet ylioppilaat
Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut tänään kevään ylioppilaskokeiden tulokset lukioihin. Etelä-Karjalassa valkolakin painaa tänä keväänä päähänsä 550 uutta ylioppilasta.
Keskustele: Mitä vikaa kännissä?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, flänät, naamat, perseet, seitinohut iltapäiväkänni, humala, hutikka jne.
Ratarahti sai toimiluvan rautatiekuljetuksiin
Imatralainen Ratarahti Oy on saanut toimiluvan rautateiden tavarakuljetuksiin. Ratarahti on ensimmäinen uusi yritys, joka tulee Suomen rautatiemarkkinoille kilpailun avauduttua vuonna 2007.
VR sai kilpailijan tavaraliikenteeseen
Ratarahti saa aloittaa syksyllä tavarakuljetukset. Tavaraliikenteeseen myös haluava Proxion ei ole vielä jättänyt toimilupahakemustaan.
Maakuntahallitus haluaisi karhunkaatolupia laajemmalle alueelle
Etelä-Karjalan maakuntahallitus haluaa vähentää karhujen määrää itärajalla. Maakuntahallitus tekee maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen karhun hoitosuunnitelmassa esitetyn vakiintuneen kannan aluerajauksen muuttamiseksi.
Haapajärven tyhjennys alkaa
Lappeenrannan Vainikkalassa on aloitettu pahasti rehevöityneen Haapajärven tyhjennys. Ensin veden tulo järveen katkaistaan, sen jälkeen järvi pumpataan tyhjäksi. Järven tyhjennys on suurin tällä tavoin toteutettava projekti Suomessa.
Imatran biovoimalaitokselle etsitään uusi paikka
Imatran tekninen lautakunta kumosi eilisessä kokouksessaan asemakaavamuutoksen, joka olisi mahdollistanut Imatran Energian biovoimalaitoksen rakentamisen Korvenkannan kaupunginosaan.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.