Etelä-Karjala |

Suomi ja Venäjä edelleen toisilleen vieraat naapurit

Suomalaisten ja venäläisten väärät käsitykset toisistaan saattavat edelleen johtua naapurimaan huonosta tuntemuksesta. Suomessa asuvien venäläisten on vaikeaa tottua siihen, että viranomaisiin voi luottaa. Siksi esimerkiksi poliisien kielitaitoa kannattaisi parantaa.

Venäläisiä ostosmatkailijoita Lappeenrannassa
Kuva: YLE Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa kytevä venäläisvastainen ilmapiiri on viime kuukausina nostanut päätään. Suomalaisten ja venäläisten väliset ennakkoluulot kytevät syvässä, vaikka mailla on pitkä yhteinen historia.

Kulttuurintutkija Elina Kahla Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimukseen keskittyneestä Aleksanteri-instituutista kokee, että suomalaisilla ja venäläisillä on edelleen huono tietämys toisistaan. Tämä saattaa heijastua myös asenteisiin.

- Heidän oppikirjansa kertovat edelleen esimerkiksi sodistamme hyvin eri tavalla kuin mitä meillä siitä kerrotaan. Suomeen muuttavat tai täällä asuvat venäläiset tarvitsisivat suomalaisten antamaa paikkansa pitävää tietoa näistä asioista, hän sanoo.

Tässä olisi Kahlan mielestä parantamisen varaa koko suomalaisella yhteiskunnalla.

- Koemme ehkä tunkeilevana sen, että kertoisimme venäläisille naapureillemme omista käytännöistämme. Sekä viranomaisten että kansalaisten epävirallisten tapaamisten suomalaisten ja venäläisten välillä soisi lisääntyvän, Elina Kahla toteaa.

Piintyneet käsitykset elävät

Suomalaisilla on edelleen stereotyyppinen kuva Suomeen tulevista venäläisistä.

- Kärjistetysti voi sanoa, että me suomalaiset mielellämme näemme venäläiset tax free -kassien kanssa kulkevina tulontuojina. Siihen me emme tunnu olevan valmiita, että venäläiset olisivat naapureitamme täällä Suomessa arkisemmassa kanssakäymisessä, Elina Kahla pohtii.

Tapojen lisäksi myös yksityisyyden ympärille piirrettävät rajat vaihtelevat.

- Suomalaisten käsitys yksityisyydestä on suojatumpi kuin venäläisillä. Tämä saattaa johtaa siihen, että kohtaamme toisiamme lähinnä kauppojen kassoilla. Tämä saattaa sitten johtaa kyräilyyn.

Viranomaisten kielitaidon puute ongelma

Elina Kahlan mielestä suomalaisten viranomaisten kielitaidon parantaminen olisi ehdottoman tärkeää.

- Yhteistyöhön tarvitaan jonkinlaista yhteistä kieltä ja myös viranomaisten tulisi olla tietoisia niistä ennakkoluuloista, joita esimerkiksi Venäjällä koetaan viranomaisten suuntaan, Elina Kahla sanoo.

Kahla muistuttaa, että viime kädessä ennakkoluulot karisevat molemminpuolisella tuntemuksella.

- Kyllä esimerkiksi suomalaisten soisi matkustavan enemmän Venäjälle. Myös tänne tulevia venäläisiä voisi lähestyä rohkeammin. Sen venäläisen naapurin, koulutoverin tai työkaverin kanssa kannattaa jutella, Elina Kahla sanoo.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä