Kotimaa |

Suomi mukaan arktiseen öljynporaukseen

Shell aikoo aloittaa öljynporauskartoitukset arktisella merialueella. Suomalaisen valtionyhtiön jäänmurtajat lähtevät mukaan avustamaan koeporauksissa. Ympäristöjärjestöjen mukaan öljynporaus arktisilla alueilla on erittäin arveluttavaa, eikä Suomen pitäisi olla mukana toiminnassa.

Jäänmurtaja jäisellä merellä
Arctia Shippingin jäänmurtaja Fennica on lähdössä avustamaan Shellin koeporauksia arktisille merialueille. Kuva: Arctia Shipping

Öljyjätti Shell hamuaa öljynporauksen aloittamista Alaskan merialueilla Beaufortin merellä ja Tšuktšimerellä arktisen alueen koskemattomissa vesissä ensimmäisenä kuudesta suuresta öljy-yhtiöstä.

- Suhtaudumme siihen hyvin kriittisesti sen takia, että öljynporaus kaukana pohjoisessa on todella vaarallista. Olosuhteet ovat ankarimmat koko planeetalla, mikä nostaa onnettomuuden riskiä. Alueella ei ole mitään infrastruktuuria. Lähimpään Yhdysvaltain rannikkovartioston tukikohtaan on toista tuhatta kilometriä. Jos jotain tapahtuu, öljyntorjunta jäisessä vedessä on käytännössä mahdotonta nykytekniikalla, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Suomi avustaa Shelliä

Myös suomalaisen valtionyhtiön Arctia Shippingin jäänmurtajat Fennica ja Nordica ovat lähdössä ensi kesänä Alaskan rannikolle. Suomi on vuokrannut alukset Shellille avustamaan koeporauksissa. Greenpeacen mukaan Suomi antaa kummallisen viestin lähettäessään jäänmurtajansa arktiselle merialueelle, jossa ei pitäisi tehdä öljynporausta lainkaan. Järjestö on pyytänyt Arctia Shippingiä luopumaan Shellin kanssa tehdystä sopimuksesta. Yhtiö sysää vastuun Shellille.

- Toki öljyntorjunta näissä oloissa on haasteellista, ja omalta osaltamme voimme tässä ice management -puolella avustaa, mutta lähtökohtaisesti tämä on aina toimeksiantajan eli tässä tapauksessa Shellin vastuulla oleva asia, sanoo Arctia Shipping toimitusjohtaja Tero Vauraste.

Vastuuministerit eivät ota vastuuta

Shelliltä ei kommenttia asiasta herunut. Myös Suomen vastuuministerit Hautala ja Tuomioja pysyivät hiljaa. Valtion omistajaohjauksesta vastaava Heidi Hautala aikoo avustajansa mukaan kuitenkin koordinoida asiaa ulkoministeriön ja Greenpeacen kanssa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja edustaa Suomea yhtenä Arktisen neuvoston kahdeksasta pysyvästä jäsenestä. Neuvosto on ainut foorumi, jossa poliitikot aktiivisesti ja systemaattisesti käsittelevät arktisen alueen sääntelyä ja tulevaisuutta. Suomen arktisessa strategiassa todetaan, että öljyntorjunta jäisessä vedessä on nykytekniikalla lähes mahdotonta.

Näyttelijä kiipesi torniin

Shellin öljynporausaikeet ovat herättäneet kansainvälistä vastustusta muun muassa Uudessa-Seelannissa, jossa näyttelijä Lucy Lawless kiipesi protestiksi Arktiselle lähdössä olevan öljynporauslaivan torniin.

- Syvänmeren öljynporaus on jo riittävän pahaa, mutta uskaltautuminen Arktikselle, joka on yksi taianomaisimmista paikoista planeetallamme, menee liian pitkälle, Lawless sanoi.

Sopimukset sallivat poraukset

Ilmasto lämpenee ja jää sulaa arktisilla alueilla erityisen nopeasti. Jäämeren arvioidaan olevan kesäisin kokonaan jäätön vuosien 2030-50 paikkeilla. Ilmastonmuutos uhkaa herkkää arktista ekosysteemiä ja lisääntynyt teollinen toiminta ja laivaliikenne kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään. Ilmastonmuutos Arktisella on nopeampaa kuin muualla.

Öljy-yhtiöt näkevät jään sulamisen mahdollisuutena porata lisää öljyä. Ja se onnistuu, koska nykyiset kansainväliset sopimukset eivät juuri ulotu arktisiin kysymyksiin. Merioikeus ja YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) tarjoavat ainoastaan yleisiä periaatteita, jotka eivät riitä takaamaan kasvavan taloudellisen toiminnan ympäristöllistä kestävyyttä.

Helmikuun lopulla Yhdysvaltain liittovaltio hyväksyi Shellin "öljyntorjuntasuunnitelman" Tšuktšimerellä, ja yhtiö eteni askeleen lähemmäs poraamisen aloittamista. Greenpeacen mielestä Suomen pitäisi olla aloitteellinen kokonaisvaltaisen arktisen puitesopimuksen aikaansaamiseksi.

- Nyt alueen erityispiirteitä ja ekosysteemin haavoittuvuutta ei tässä sääntelyssä huomioida millään tavalla, Laakso sanoo.

Kulutuksen lisääntyminen taustalla

Pohjoinen jäämeri on maailman suurin mertensuojelualue, jossa valaat, kalat ja jääkarhut ovat saaneet elää melko rauhassa. Öljyvarojen ehtyessä ja öljynkulutuksen koko ajan kasvaessa öljysuonia etsitään yhä vaarallisemmista ja vaikeammista paikoista.

Öljyn kysynnän arvioidaan kasvavan 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, pääasiassa autoilun lisääntymisen vaikutuksesta. Intian ja Kiinan kehittyvät taloudet kasvattavat öljyn kysyntää, mutta myös länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa kysyntä kasvaa edelleen.

- Talouden öljyriippuvuutta pitäisi vähentää sen sijaan, että etsitään koko ajan entistä saastuttavampia öljylähtetä. Olisi erityisesti Suomen velvollisuus arktisena valtiona suojella tätä aluetta, Laakso sanoo.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Ebola

Suomessa Ebola-epäily – Meilahden sairaala varautuu potilaan tuloon

Meilahden sairaala 19. lokakuuta 2011 Helsingissä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä