Suomen ensimmäinen kuninkaallinen hallitsija oli 1100-luvulla elänyt kuningas Erik Pyhä. Hänen hallitsijakaudellaan tehtiin itänaapuriin ristiretki, jonka tuloksena Suomi liitettiin osaksi Ruotsia ja katolista kirkkoa.

Tästä hallitsijasta elää useita legendoja, mutta historialliset tiedot hänestä ovat niukkoja. Edes siitä ei ole varmuutta, oliko hän koko Ruotsin kuningas. Se kuitenkin tiedetään, että hän hallitsi kuninkaana Länsi-Götanmaalla, eli samalla alueella, jonka herttuan arvon Daniel Westling saa naidessaan kruununprinsessa Victorian.

Naishallitsijan vallan alla Suomessa elettiin vain kolme kertaa. Kalmarin unionin eli Ruotsin, Tanskan ja Norjan valtioliiton aikana 1389 - 1412 valtaistuimella oli kuningatar Margareeta. Vuosina 1632 - 54 oli kuningatar Kristiinan ja vuosina 1719 - 20 kuningatar Ulrika Eleonoran vuoro.

Viimeinen ruotsalainen kruunupää Suomen valtionpäämiehenä oli Kustaa IV Adolf, jonka itsepäisyyttä, arvostelukyvyn puutetta ja sotilaallisia virhearvioita on pidetty syynä Suomen siirtymiselle osaksi Venäjää. Valtakunnan itäisen osan menettäminen oli osaltaan vaikuttamassa myös kuninkaan syrjäyttämiseen. Ruotsin säädyt riistivät kruunun Kustaa IV Adolfilta ja tämän jälkeläisiltä toukokuussa 1809. Uudeksi kuninkaaksi kruunatun Kaarle XIII jälkeen valtaistuimelle nousivatkin edelleen Ruotsia hallitsevat Bernadottet.

Suomi keisarivaltaan

Venäjän vallan alle ja Venäjän keisarin alamaisiksi suomalaiset siirtyivät 1809. Tuolloin Venäjän valtaistuimella oli keisari Aleksanteri I. Häntä suomalaiset kiittelevät Suomen valtion ja kansakunnan perustajana. Suomalaisten suosion keisari sai järjestämällä Porvoossa valtiopäivät ja tulemalla paikalle uusia alamaisiaan hurmaamaan. Viimeistään keisarin tanssahtelu valtiopäivien tanssiaisissa sulatti suomalaisten sydämet.

Venäjän viimeiseksi keisariksi, ja viimeiseksi Suomea hallinneeksi venäläissiniveriseksi jäi keisari Nikolai II. Häntä ei Suomessa muistella hyvällä sortokausien ja Suomen venäläistämispyrkimysten vuoksi. Lopulta Venäjällä tehty vallankumous toi Suomelle itsenäisyyden, ja vei keisarilta ja tämän perheeltä hengen.

Vastahakoinen uusi kuningas

Itsenäisyytensä ensimetreillä Suomi ehätti valitsemaan hallitusmuodokseen monarkian. Kuninkaaksi eduskunta valitsi saksalaisen Hessenin prinssin Friedrich Karlin, josta kuninkaana olisi tullut Väinö I. Tämä ei ollut Suomen kuninkaaksi pääsystä kovinkaan innostunut, mutta antoi lopulta suostumuksensa.

Kuningas ei kuitenkaan ennättänyt edes ottaa tehtäväänsä Suomen hallitsijana vastaan, kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan. Friedrich Karl ilmoitti luopuvansa valtaistuimestaan, eikä koskaan ennättänyt Suomen maaperälle asti.

Jos Suomen kuningassuunnitelma olisi onnistunut, istuisi Suomen valtaistuimella nyt jo neljäs kuningas. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuonna 2002 julkaistun laajan artikkelin mukaan kuninkaana olisi nyt Friedrich Karlin lapsenlapsenlapsi Philipp von Hessen.

Ruotsin kuninkaalliset viihtyvät Suomessa

Ruotsin Helsingin-suurlähetystön mukaan kuningaspari käy Suomessa melkein joka vuosi. Pelkästään viime vuonna kuningaspari kävi Suomessa kolme kertaa. Tiettävästi kuningas ja kuningatar viihtyvät naapurimaassaan erittäin hyvin.

Kuningas Kaarle Kustaa on tehnyt Suomeen kaikkiaan neljä valtiovierailua, enemmän kuin yhteenkään toiseen maahan. Hän on käynyt valtiovierailulla Suomen jokaisen presidentin kaudella aina Kekkosesta alkaen.

Prinsessa Madeleinea lukuun ottamatta myös kuningasparin lapset ovat vierailleet Suomessa. Kruununprinsessa Victoria on käynyt Suomessa yksin kolme kertaa, prinssi Carl Philip kahdesti.