Politiikka

Suomi tapaa Venäjän vastoin EU:n pakotteita – Suurimmat puolueet kahdenkeskisten neuvottelujen kannalla

Suomi ei ole pitänyt meteliä itärajan tilanteesta EU:ssa. Laajemman rintaman sijaan Suomi yrittää sopia asiasta suoraan Venäjän kanssa. Kahdenkeskiset neuvottelut EU:n ulkorajasta saavat suurimpien puolueiden kannatuksen.

A-talk 28.1.2016, vieraana kuuden suurimman eduskuntapuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajat.
A-talkin vieraana kuuden suurimman eduskuntapuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Kuva: Yle

Pääministeri Juha Sipilä matkustaa perjantaina yhden päivän vierailulle Pietariin. Tarkoituksena on keskustella Venäjältä tulevista pakolaisista, jotka ylittävät itärajan ilman tarvittavaa Schengen-viisumia. EU:n Venäjä-pakotteiden mukaan jäsenmaiden pitäisi pidättäytyä ministeritapaamisista Venäjän kanssa.

Ylen A-talkissa haastatellut kuuden suurimman eduskuntapuolueen ryhmänjohtajat ovat yksimielisiä siitä, että Suomi tarvitsee kahdenkeskisen neuvotteluyhteyden.

– Maantieteelle emme voi mitään. Venäjä tulee aina olemaan rajanaapurimme. Tiivis keskusteluyhteys ja luottamukselliset välit ovat tärkeitä. Tuen sitä, että pyrimme kahdenvälisesti tämän selvittämään, kertoo Antti Lindtman (sd.).

Lindtmanin mukaan rajan sulkeminen ei ole vaihtoehto, sillä se aiheuttaisi välittömästi merkittävää työttömyyttä rajan tuntumassa. Arto Satonen (kok.) on samaa mieltä.

– Tässä on viisasta neuvotella maltillisesti. On tärkeää, että raja toimii, sillä paljon ihmisiä kulkee ja asioi rajan molemmin puolin, Satonen sanoo.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat yhtä mieltä myös siitä, että turvapaikanhakijoiden saapuminen vaikuttaa organisoidulta. Liikenne kohdistuu yhdelle raja-asemalle, ja tulijoita on keskimäärin kolme autollista päivässä. Sampo Terhon (ps.) mukaan on vaikea tietää, mihin Venäjä pyrkii.

– Me tiedämme hyvin, että Venäjä osaa halutessaan valvoa rajojaan.

Diplomatiaa EU:n ja Venäjän välillä

Tasapainottelu EU:n ja Suomen etujen välillä on saanut suomalaiset poliitikot varovaiseksi. Venäjän rajan ongelmista ei mielellään anneta kovia lausuntoja, minkä entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ymmärtää hyvin.

– Tämä on diplomaattinen prosessi, jossa tietty hienotunteisuus julkisuudessa auttaa. Venäjällä seurataan tarkasti Suomessa käytävää keskustelua, Vanhanen sanoo.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) muistuttaa, että Suomi on ennen kaikkea EU-maa, neuvotteluista huolimatta.

– Pakotteet ovat päällä, koska Venäjä ei ole kunnioittanut kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. Venäjä käyttää hädänalaisia ihmisiä valtapelissä. Suomen pitää olla todella tarkkana, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Aino-Kaisa Pekonen (vas.) nostaa niin ikään esille inhimillisen hädän:

– Siellä on ihmisiä, jotka pakenevat sotaa ja terrorismia. He ovat nyt pelinappuloina meidän rajalla. Olotilat rajalla näyttävät kohtuuttomilta.

Suomen pääministeri on tavannut virkaveljensä Venäjällä edellisen kerran kolme vuotta sitten. Vanhasen mukaan huomiseen tapaamiseen ei kannata kasata liian korkeita odotuksia.

– Harvemmin ensimmäisellä kerralla tapahtuu suuria muutoksia, Vanhanen sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Politiikka

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä