Helsinki |

Suomi tarttui kapellimestarin puikkoon ilmastonmuutoksen vastaisessa orkesterissa

Tämän vuoden alussa Helsingissä aloitti kasvihuonekaasujen seurantajärjestö ICOSin päämaja ja vuonna 2021 aloittaa pienhiukkasia ja pilviä tutkivan, Euroopan laajuisen ACTRIS-tutkimusympäristön johtokeskus.

Ilmatieteenlaitos ja säätutka Kumpulassa.
Helsingin Kumpula on noussut Euroopan johtavaksi kampukseksi ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Suomi on noussut johtavaan asemaan eurooppalaisessa ilmastotutkimuksessa. Tämän vuoden alussa Helsingin Kumpulan kampuksella aloitti kasvihuonekaasujen seurantajärjestö ICOSin päämaja ja seuraavaksi tulee pienhiukkasia ja pilviä tutkivan, Euroopan laajuisen ACTRIS-tutkimusympäristön johtokeskus.

ICOS ja ACTRIS muodostavat kokonaisuuden, jolla ilmakehän osuus ilmastonmuutostutkimuksessa voidaan kattaa.

– Suomessa löytyy huipputasoista, kansainvälisesti, korkeasti arvostettua ilmastomuutoksen tutkimusta. Tästä syystä meille on annettu tämä johtava tehtävä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari.

Pienhiukkaset voivat olla haitaksi ihmisten terveydelle, mutta ilmanlaadun parantuminen voi edistää ilmastonmuutosta ja ilmakehän lämpenemistä. Pienhiukkaset aiheuttavat edelleen suurimmat epävarmuudet ilmastonmuutoksessa.

– Ilmastojärjestelmä on monimutkainen ja siellä on paljon yhteisvaikutuksia. Nimenomaan sen takia tarvitaan laajaa ja laadukasta tutkimusta sekä tutkimusympäristöjä, jotta voidaan kunnolla ymmärtää näiden kaikkien eri tekijöiden väliset merkitykset, Sorvari selventää.

Helsingistä käsin johdettujen tutkimusten tulokset tulevat vaikuttamaan erityisesti päätöksentekoon kansainvälisissä ilmastokokouksissa.

Merkittävä asia Suomalaiselle tutkimukselle

Kapellimestarin puikko ilmastotutkimuksissa on merkittävä asia myös Suomelle.

– Tällä on suuri merkitys suomalaiselle tutkimukselle, koska tämä luo kansainväliset puitteet Suomeen houkutellen myös kansainvälisiä tutkijoita ympäri maailmaa. Sen lisäksi Suomalaiset kouluttautuvat suoraan tällaisissa organisaatioissa eurooppalaisiksi johtajiksi, Sorvari sanoo.

Hänen mukaansa myös suomalaiset yritykset hyötyvät siitä, että niillä on täällä käytettävissään kansainväliset tutkimuspuitteet heidän omalle tuotekehitykselleen.

ACTRIS on yhteensä 22 maan yhteistyössä toteutettava tutkimusympäristö. Vuositasolla sen kustannukset tulevat olemaan noin 50 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ilmatieteen laitoksen vuosittainen budjetti on 45 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuria on rakennettu jo kymmenen vuoden ajan ja rakentaminen jatkuu vielä viisi vuotta. ACTRIS alkaa tuottaa tutkimusaineistoa vuonna 2021.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Yle maailmalla: Tukholma

Ruotsille jää orpo olo euron ulkopuolisten maiden ryhmässä ilman Britanniaa

Ruotsin kruunuja ja Suomen euroja.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä