• 

• 

Kuminan viljely alkoi Suomessa muutamasta hehtaarista 90-luvulla. Nyt ala on kasvanut jo 20 000 hehtaariin, sillä vienti vetää. Maailman kuminasta neljännes tulee Suomesta.

Hyvä markkinatilanne ja viljaa parempi kannattavuus saa uudet viljelijät innostumaan kuminasta. Salossa sijaitsevan Pukkilan kartanon isäntä Janne Lehmussaari teki päätöksen viljapeltojensa muuttamisesta kuminapelloiksi viime vuoden alussa. Ensimmäinen sato on juuri korjattu.

- Viljely onnistui oikeinkin hyvin ja ylitti odotukset. Tässä vaiheessa, vaikka satoa ei ole kilolleen punnittu, niin voi sanoa, että voittaa kannattavuudessaan viljakasvit, Lehmussaari myhäilee.

Hänen mukaansa myös naapuripeltojen viljelijät ovat olleet kiinnostuneita siitä, mitä Pukkilan mailla oikein kasvaa.

- Ovat arvuutelleet, että mikä kasvi se on, ja osa on osunut oikeaankin eli kuminaan.

Lehmussaari on melko varma siitä, että jatkossakin hänen peltonsa ovat pyhitettyjä kuminalle. Sen verran hyvin tämä ensimmäinen vuosi on mennyt.

Tuholaiset riesana

Luonto on myös noteerannut kuminan, ja uusia tuholaisia on ilmaantunut pelloille. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvittää parhaillaan, miten vitsaukset torjutaan. Kuminakoi pystytään nujertamaan, mutta kuminarengaspunkki saa vielä mellastaa pelloilla ilman murheita.

- Kuminarengaspunkki on vaikea haaste tällä hetkellä. Tänä kesänä sitä on esiintynyt erittäin paljon ja torjuntakeinoa ei vielä ole. Laajoilla tänä kesänä tehdyillä kenttätutkimuksilla olemme pyrkineet saamaan tietoa rengaspunkin elinkierrosta ja siitä, kuinka laajasti se on pelloille levinnyt, erikoistutkija Marjo Keskitalo MTT:sta kertoo.

Tuholaistutkimuksen lisäksi MTT kartoittaa myös kuminan muita ominaisuuksia.

- Haluamme kaiken kaikkiaan selvittää keskisadon parantamista ja satovaihteluiden vähentämistä. Tutkimme myös sitä, miten kuminan viljelyn voisi yhdistää viljojen viljelyyn tiloilla, Keskitalo kertoo.