Suden jälkijotos on hyvin suora ja selkeä, koira taas harvoin juoksee ihan suoraa linjaa. Koira nimittäin käytännössä aina kiertelee merkkaamassa reviiriään, ja riistakoiran liikkeisiin vaikuttaa aavallakin sen yritys vainuta riistaa, Toivo Heinonen selventää.

- Toinen silminnähtävä ero on se, että suden askelparin jälki on jopa kaksi metriä, eli selvästi koiran askelväliä pitempi. Yksittäinen suden tassun jälki on iso, urossuden jälki voi olla jopa 10-11,5 senttiä leveä. Koirista ainoastaan tanskandoggilla tassun jälki voi olla yhtä iso.

Petoasiantuntija Toivo Heinosen mukaan nykyihminen ei oikein enää tunnista suden jälkeä. Usein sitä erehdytään luulemaan esimerkiksi ilveksen jäljeksi.

- Eläinten jäljissä on kuitenkin suuria eroja, lähtien painaumista. Ilves ei painu yhtä syvälle lumeen kuin susi, ilves on erittäin kevyt eläin, keskimäärin 15-25 kiloa, ja susi saattaa painaa parhaimmillaan jopa 50 kiloa.

Ihmisten asenteet susia kohtaan ovat Toivo Heinosen mukaan viime vuosina lieventyneet.

- Susiviha on yllättävän suuri, mutta kyllä asenteet ovat muuttuneet tosi paljon vuosien mittaan. Nyt ajatellaan jo sillä lailla, että meidän pitää luonnonelukoitten kanssa mahtua suurin piirtein samoille alueille, kunhan ne eivät kesyynny liika ja tule aivan pihapiiriin.

Susien määrää maakunnassa on vaikea arvioida, mutta eläimiä on liikkeellä Keski-Pohjanmaallakin. Kahden suden havaittiin liikkuneen Lestijärven ja Toholammin välillä viikko sitten, kertoo Toivo Heinonen.

- Meillä lähdetään kaatolupia hakemaan yleensä vasta siinä vaiheessa, jos susi tulee ihan pihapiiriin. Kyllä riistanhoitopiiri herkästi määrääkin suden kaadettavaksi, jos se on liian kesyyntynyt.