Mikkeli |

Suur-Savon Sähkö teki heikon tuloksen – Osinkoa jaetaan kipurajalla

Suur-Savon Sähkön liikevaihto pieneni vuonna 2015 edellisvuodesta yli yhdeksän prosenttia. Liikevoitto jäi 1,3 miljoonaan euroon, mikä on noin kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2014.

Suur-Savon Sähkön kyltti
Kuva: Timo Ikonen / Yle
Mikkeli

Lämmin sää oli yksi syy energiayhtiö Suur-Savon Sähkön heikkoon tulokseen. Vuosi oli keskilämpöluvultaan 2,1 astetta normaalia lämpimämpi ja sähköä siirrettiin verkkoalueella 2,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Lisäksi maksettiin muitakin laskuja.

– Yleinen taloustilanne näkyy meidänkin luvuissa, mutta suurimpana syynä ovat kertaluontoiset erät, toimitusjohtaja Perttu Rinta sanoo.

Hiililauhdevoimaloiden alasajo maksoi 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Valio-myrsky aiheutti ylimääräisiä kustannuksia kolmen miljoonan euron verran.

– Sähkön markkinahinta on tehnyt sähkön tuotannon kannattamattomaksi. Sieltä tuli noin kaksi miljoonaa euroa, toimitusjohtaja laskee kulueriä.

Yhtiön liikevaihto on tullut alaspäin parin viime vuoden ajan. Vuonna 2013 liikevaihto kolkutteli 190 miljoonan euron rajaa, kun viime vuonna liikevaihto oli reilut 154 miljoonaa euroa. 9,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014 (170,3 miljoonaa euroa).

Osinkoa 20 euroa / osake

Tuloksesta huolimatta yhtiön hallitus esittää jaettavaksi osinkoa 20 euroa osakkeelta. Kokonaispotti kasvaa yhteensä yli 1,5 miljoonaan euroon. Strategianmukainen osinko osakkeelle olisi 8 euroa tällä tuloksella.

– Hallitus näki, että omistajuutta pitää tässäkin tilanteessa huomioida. Tämä 20 euroa on ihan kipuraja, 130 prosenttia tuloksesta on tosi paljon, hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen myöntää.

Käytännössä osinkotulot kilahtavat muun muassa kuntien (59 prosenttia omistuksesta) ja yhteisöjen sekä yritysten kassaan (30 %). Viime vuonna osinkoa jaettiin 45 euroa osakkeelta.

Maakaapelointiin kaivataan jatkoaikaa

Suur-Savon Sähkölle paineita tuovat sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteet. Vuoteen 2028 mennessä jakeluverkossa ei saisi olla asemakaava-alueella yli kuuden tunnin keskeytystä ja sen ulkopuolella yli 36 tunnin keskeytystä. Käytännössä energiayhtiö on pakotettu mittavaan lainanottoon, jos aikatauluun ei saada jatkoaikaa.

– Lähes 600 miljoonaa joudutaan vuoteen 2028 investoimaan ja tulorahoituksella sitä ei millään pystytä kattamaan kaikkea. Silloin päädytään lähes 200 miljoonan euron lainanottotarpeeseen, laskee verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen.

Käytännössä lähes puolet yhtiön verkosta pitäisi kaivaa maan alle. Tällä hetkellä maakaapelin osuus sähköverkosta on 14 prosenttia, loput 86 prosenttia kaapelista on ilmassa. Nopea aikataulu tarkoittaisi sähkönkuluttajien kukkaroille kovia aikoja.

– Sellainen 30 - 40 prosenttia sähkön hinta nousisi jossain vaiheessa ja se pysyisi ylhäällä useamman vuoden.

Yhtiö yrittää saada tavoitteiden täyttämiseen jatkoaikaa vuoteen 2036, joka mahdollistaisi maltillisemman investointitahdin.

– Kyllä se on lähes elinehto haja-asutusalueella toimiville sähköyhtiöille. Lainamäärät putoisivat tuolloin 50 - 60 miljoonaan, Pajunen sanoo.

Viime vuonna konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 31 miljoonaa euroa.

Tuoreimmat aiheesta: Mikkeli

Pääuutiset

Ulkomaat

Britannia ei hae vielä eroa ja pörssit romahtivat – Yle kokosi maanantain Brexit-uutiset

David Cameron

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä