Maalarina ja rakennusmiehenä työskennellyt antiikkiharrastaja Rick Norsigian löysi kymmenen vuotta sitten kotikaupunkinsa kirpputorilta lasinegatiiveja, joiden hinnan hän tinki 75 dollarista 45:een. Tulipahan jotain ostettua – Norsigian oli mennyt paikalle saadakseen kokoelmiinsa vanhan parturituolin, joka kuitenkin osoittautui kelvottomaksi.

Norsigian säilytti negatiiveja kotonaan biljardipöydän alla, kunnes alkoi uskoa, että ne voivat olla Yhdysvaltain valokuvauksen isäksi mainitun, maisemavalokuvauksen ikonin Ansel Adamsin jäämistöä. Säilytyspaikaksi vaihtui paikallisen pankin tallelokero.

Norsigian yritti vuosien ajan saada taidemaailman edustajia todistamaan löydön autenttisuuden – turhaan. Kukaan ei uskaltanut ottaa asiaan kantaa.

Norsigian otti yhteyttä suoraan myös Ansel Adamsin perintöä valvovaan tahoon. Julkaisuoikeuksia valvovan säätiön toimitusjohtaja Bill Turnage kuvaa Norsigiania pakkomielteiseksi ja pitää tapausta onnettomana vilppinä.

Yhdysvaltalaiset ja englantilaiset tiedotusvälineet ovat tänään kirjoittaneet tapauksesta toinen toistaan kiehtovampia tarinoita.

Todisteita ja vastaväitteitä

Norsigian alkoi itse tutkailla negatiiveja tarkemmin, kun joku oli sanonut hänelle, että ne muistuttivat kovasti Adamsin töitä. Myös Norsigian tunnisti kuvista Kaliforniassa sijaitsevan Yosemiten kansallispuiston maisemia, joita Adams oli paljon kuvannut, mutta aluksi ajatus Adamsista negatiivien kuvaajana kirvoitti vain hyvät naurut.

Kun taidepiireistä ja Adamsin perinnön vaalijoilta ei löytynyt ymmärrystä, Norsigian alkoi asianajajan avulla hakea muita asiantuntijoita todistamaan löytönsä autenttisuuden puolesta.

Meteorologi todisti eräästä kuvasta, että pilvien ja kuvassa taustalla näkyvän vuorenhuipun lumen perusteella voi sanoa, että se oli otettu samaan aikaan kuin eräs Adamsin tunnettu vedos.

Mestarin pojanpoika Matthew Adams totesi, että vastaavia pilvimuodostelmia alueella esiintyy päivittäin ja vuorenhuippu on 20 mailin päässä.

Kun kaksi grafologia todisti, että negatiivien suojana olleissa kuorissa oleva käsiala täsmäsi Adamsin vaimon käsialaan, pojanpoika huomautti, ettei hänen oppinut ja Yosemiten alueella kasvanut isoäitinsä olisi kirjoittanut kuoriin paikannimiä virheellisesti. Kuoressa luki esimerkiksi Bridal Vail Falls, kun oikea muoto on Bridal Veil Falls.

Negatiivit ovat myös kokoa, jota Adams käytti. Osan reunoissa on merkkejä palamisesta – Adamsin pimiö paloi vuonna 1937. Hopeaemulsion hapettumisen perusteella losangelelainen valokuvauksen asiantuntija Patrick Alt on todennut, että kuvat on otettu 70 vuotta sitten tai aikaisemmin.

Mutta pojanpoika sanoo, että isoisä oli hyvin tarkka negatiiveistaan, eikä olisi vain jättänyt 65:ttä otostaan jonnekin lojumaan.

Mutta jotkut asiantuntijat ovat siis todisteiden perusteella taipuvaisia uskomaan, että negatiivit ovat Adamsilta. Bostonin taidemuseon entinen kuraattorikin vahvisti, että tyylin ja aiheen perusteella on erittäin luultavaa, että kuvien ottaja on Adams.

Ja ainakin maallikko vakuuttuu. Viimeistään nähdessään The Independent -lehden verkkosivuilla julkaistut kaksi kuvaa, joista toinen on Norsigianin kokoelmista ja toinen aidoksi todistettu Ansel Adams.

Negatiivi ei ole taidekuva

Entä jos negatiivit sittenkin ovat Adamsin? Onko rakennustyöläisellä käsissään avain amerikkalaisen unelman toteutumiseen, 200 miljoonan dollarin arvoinen aarre?

Ei ole, sanovat perilliset ja osa taidemaailman portinvartijoista.

Viime kuussa New Yorkissa myytiin huutokaupassa yksi Adamsin Yosemiten kansallispuistossa ottama kuva yli 720 000 dollarilla, kalliimmalla kuin yksikään 1900-luvun valokuva koskaan.

200 miljoonan dollarin arvon löydölle on määritellyt taidearvioitsija Beverly Hillsistä

Pojanpoika Matthew Adams ei pidä negatiiveja niin arvokkaina. Julkaisuoikeuksia vaaliva Adamsin entinen manageri Bill Turnage sanoo, että Adams jätti kuvat vedostamatta arvatenkin siksi, että ne olivat hänen mielestään niin huonoja. Ne ovat siis roskaa.

Norsigian ja hänen lakimiehensä markkinoivat löytöä "Ansel Adamsin kadonneina negatiiveina".

Mutta negatiivi ei ole kuva. Adamsin tekee Adamsiksi pimiössä tehty työ, jonka seurauksena vedoksissa korostuvat valot ja varjot uniikilla tavalla. 2010-luvun pimiössä toisen tekemänä ei saada aikaiseksi Adamsia, sanovat taidekauppiaat.

Norsigian myy jo Internetissä löytämistään vedoksista tehtyjä kuvia. Käsin tehty vedos, joita on rajoitettu erä, maksaa 7500 dollaria. Digitaaliprintin saa 1500:lla ja julisteen 45 dollarilla.

Bill Turnage harkitsee Norsigianin haastamista oikeuteen tekijänoikeussuojatun nimen käyttämisestä kaupallisiin tarkoituksiin.

Rick Norsigian kehottaa Turnagea ja Adamsia todistamaan hänen väitteensä vääriksi.

Ja on tyytyväinen ennen kaikkea siksi, että vihdoin joukko asiantuntijoitakin on vakuuttunut siitä, että rakennustyömies oli oikeassa.