Pohjois-Karjala |

Syksyn karjalankielinen kirjasato on runsas

Karjalan Kielen Seura julkaisee tänä syksynä laajan kattauksen karjalankielisiä kirjoja. Joukossa on useita lastenkirjoja, tunnettuja romaaneja, oppikirjoja ja äänite. Osa karjalankielisistä kirjoista on haluttua keräilytavaraa, jota tilataan Australiasta saakka.

Natalia Sinitskaja, Santtu Karhu ja arkkipiispa Leo kirjojen ja äänitteiden kanssa.
Natalia Sinitskaja, Santtu Karhu ja arkkipiispa Leo kertoivat Karjalan Kielen Seuran uusista julkaisuista. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Tänä syksynä julkaistaan harvinaisen paljon karjalankielisiä kirjoja. Karjalan Kielen Seura esitteli maanantaina Joensuussa neljä uutta kirjaa, joiden joukossa on muun muassa Muumipapan urotyöt eli karjalaksi Muumitatan mustelmat. Kirja on viides karjalaksi julkaistu muumi-kirja. Seuralla on oikeudet julkaista kaikki muumi-kirjat karjalaksi ja näin aiotaan tehdä, kertoo seuran puheenjohtaja ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo.

- Muumihan on kansainvälinen peikko. Maailmassa on ihmisiä, jotka keräävät muumeja ja kaikkea niihin liittyvää. Kaikilla mantereilla on muumien harrastajia ja näin ollen myös karjalankieliset kirjat tulevat lentämään sinne, hymyilee arkkipiispa Leo.

Aiemmin julkaistuja kirjoja on tilattu joka puolelta maailmaa, muun muassa Australiasta.

- Menestys ei olisi samanlainen, jos olisimme kääntäneet karjalaksi Tex Willerin tai Nakke Nakuttajan, seuran sihteeri Pertti Lampi naurahtaa.

Muumihan on kansainvälinen peikko.

– arkkipiispa Leo

Toinen julkaistuista kirjoista on Natalja Sinitskajan kirjoittama In'aine, joka kertoo maalaistytön aikuistumisesta. Palkittu kirja kuvaa lapsen sisäistä maailmaa ja aikuisten roolia lapsen kasvatuksesta.

Kirjoista seuraavat kaksi ovat oppikirjoja. Milan perehen päivy on Maria Kähärin kirjoittama ja kuvittama lastenkirja, joka on samalla sanakirja arjen sanoista. Raija Pyöli on kirjoittanut Livvinkarjalan harjoituskirjan, joka sopii kielen itseopiskeluun.

Seuran tuorein äänite on Santtu Karhun lastenlevy Kurret. Pääosa levyn 11 laulusta on Zinaida Dubininan kirjoittamia runoja.

- Lapsissa on tulevaisuus. Heidän oppimiskyky on hyvä ja he ehtivät elämässään puhua monta vuosikymmentä. Siksi ankkuroimme karjalan kielen tulevaisuutta eteenpäin, arkkipiispa Leo sanoo.

Lastenkirjojen lisäksi lähiviikkoina on luvassa myös klassikoita aikuisille. Karjalan Kielen Seura julkaisee käännökset Juhani Ahon romaaneista Rautatie ja Lastut. Ahon teosten lisäksi seura julkaisee syksyn mittaan vielä viisi muuta kirjaa.

Julkaisuja ja työtä karjalan kielen elvyttämiseksi

Julkaisutoiminnallaan seura haluaa elvyttää karjalan kieltä, jonka taitaa Suomessa noin 5 000 ihmistä. Seuran puheenjohtaja, arkkipiispa Leo pitää merkittävänä tämänkin syksyn julkaisuja, joilla ylläpidetään ja voimistetaan karjalan kieltä.

Ikinä ei ole tehty karjalan kielen hyväksi niin paljon työtä kuin nyt tehdään.

– arkkipiispa Leo

- Karjalan kieli on yksi maailman monista, monista uhanalaisista kielistä. Mutta toisaalta varmaan ikinä ei ole tehty karjalan kielen hyväksi niin paljon työtä kuin nyt tehdään, hän toteaa.

Julkaisujen lisäksi seura on järjestänyt kirjoituskilpaluja, joiden tekstejä on julkaista uutta kirjallisuutta. Lisäksi seura on julkaissut muun muassa runoutta ja äänikirjoja.

Seuran ponnisteluja karjalan kielen hyväksi ovat muun muassa kielipesät, joissa lapsille opetetaan karjalan kieltä. Seura on vaikuttanut myös karjalan kielen professuurin perustamiseen Joensuuhun yliopistoon.

Tuorein saavutus on karjalaisten kotiseutualueen perustaminen Pohjois-Karjalaan yhdessä maakuntaliiton kanssa. Kotiseutualueella on ja sinne halutaan keskittää lisää karjalan kieleen ja kulttuuriin liittyvää toimintaa.

- Pyrimme ohjaamaan tänne keskitetysti erilaista rahoitusta monimuotoiseen kultturityöhön ja lähdemme siitä, että karjalaisuuden tulee näkyä jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi tienviitoissa ja opastetauluissa.

Tavoitteena on myös karjalaiseen kulttuuriin perustuvan elinkeinotoiminnan lisääminen.

Seura on pitkään tehnyt työtä myös karjalankielisen tv- ja radio-ohjelman lisäämisessä.

- Olemme jo monta vuotta valmistelleet sitä, että Yle alkaisi tuottaa kanssamme karjalankielistä radio-ohjelmaa. Olemme edenneet neuvotteluissa niin pitkälle, että sen toteutuminen on realistista ihan lähitulevaisuudessa, Leo sanoo.

Vuonna 2009 kieli sai virallisen vähemmistökielen aseman Suomessa.

- Karjalan kielen tulevaisuus riippuu meistä ja meidän jälkeemme lähitulevaisuudessa tulevista. Meidän uskostamme ja meidän tahdostamme, mutta minä näen että uskoa ei puutu eikä tahtoa myöskään, arkkipiispa Leo sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala

Pääuutiset

Kotimaa

Palomestari: Turmakoneesta jäi jäljelle romukasa, ei mitään tunnistettavaa

Sunnuntain tiedotustilaisuus onnettomuudesta.

Tapahtumat hetki hetkeltä

8.00

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkija pitää koneen hylyn tutkimista erittäin haastavana, koska kone on tuhoutunut niin pahasti.

7.58

Tutkinnassa on nyt kolme keskeistä linjaa. Käydä hylky läpi, kuulla silminnäkijöitä ja onnettomuudesta selvinneitä ja käydä läpi kaikki mahdolliset kuva- ja muut tallenteet, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Ismo Aaltonen.

7.27

Onnettomuuden varsinainen tutkinta alkaa tänään. Tarkoituksena on etsiä koneesta mahdollisesti lennon aikana irronneita osia. Lisäksi tutkijat käyvät lennosta mahdollisesti olevat tallenteet läpi.

Lue lisää

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä