Syksyn karjalankielinen kirjasato on runsas
Karjalan Kielen Seura julkaisee tänä syksynä laajan kattauksen karjalankielisiä kirjoja. Joukossa on useita lastenkirjoja, tunnettuja romaaneja, oppikirjoja ja äänite. Osa karjalankielisistä kirjoista on haluttua keräilytavaraa, jota tilataan Australiasta saakka.
Tänä syksynä julkaistaan harvinaisen paljon karjalankielisiä kirjoja. Karjalan Kielen Seura esitteli maanantaina Joensuussa neljä uutta kirjaa, joiden joukossa on muun muassa Muumipapan urotyöt eli karjalaksi Muumitatan mustelmat. Kirja on viides karjalaksi julkaistu muumi-kirja. Seuralla on oikeudet julkaista kaikki muumi-kirjat karjalaksi ja näin aiotaan tehdä, kertoo seuran puheenjohtaja ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo.
- Muumihan on kansainvälinen peikko. Maailmassa on ihmisiä, jotka keräävät muumeja ja kaikkea niihin liittyvää. Kaikilla mantereilla on muumien harrastajia ja näin ollen myös karjalankieliset kirjat tulevat lentämään sinne, hymyilee arkkipiispa Leo.
Aiemmin julkaistuja kirjoja on tilattu joka puolelta maailmaa, muun muassa Australiasta.
- Menestys ei olisi samanlainen, jos olisimme kääntäneet karjalaksi Tex Willerin tai Nakke Nakuttajan, seuran sihteeri Pertti Lampi naurahtaa.
Toinen julkaistuista kirjoista on Natalja Sinitskajan kirjoittama In'aine, joka kertoo maalaistytön aikuistumisesta. Palkittu kirja kuvaa lapsen sisäistä maailmaa ja aikuisten roolia lapsen kasvatuksesta.Muumihan on kansainvälinen peikko.
Kirjoista seuraavat kaksi ovat oppikirjoja. Milan perehen päivy on Maria Kähärin kirjoittama ja kuvittama lastenkirja, joka on samalla sanakirja arjen sanoista. Raija Pyöli on kirjoittanut Livvinkarjalan harjoituskirjan, joka sopii kielen itseopiskeluun.
Seuran tuorein äänite on Santtu Karhun lastenlevy Kurret. Pääosa levyn 11 laulusta on Zinaida Dubininan kirjoittamia runoja.
- Lapsissa on tulevaisuus. Heidän oppimiskyky on hyvä ja he ehtivät elämässään puhua monta vuosikymmentä. Siksi ankkuroimme karjalan kielen tulevaisuutta eteenpäin, arkkipiispa Leo sanoo.
Lastenkirjojen lisäksi lähiviikkoina on luvassa myös klassikoita aikuisille. Karjalan Kielen Seura julkaisee käännökset Juhani Ahon romaaneista Rautatie ja Lastut. Ahon teosten lisäksi seura julkaisee syksyn mittaan vielä viisi muuta kirjaa.
Julkaisuja ja työtä karjalan kielen elvyttämiseksi
Julkaisutoiminnallaan seura haluaa elvyttää karjalan kieltä, jonka taitaa Suomessa noin 5 000 ihmistä. Seuran puheenjohtaja, arkkipiispa Leo pitää merkittävänä tämänkin syksyn julkaisuja, joilla ylläpidetään ja voimistetaan karjalan kieltä.
- Karjalan kieli on yksi maailman monista, monista uhanalaisista kielistä. Mutta toisaalta varmaan ikinä ei ole tehty karjalan kielen hyväksi niin paljon työtä kuin nyt tehdään, hän toteaa.Ikinä ei ole tehty karjalan kielen hyväksi niin paljon työtä kuin nyt tehdään.
Julkaisujen lisäksi seura on järjestänyt kirjoituskilpaluja, joiden tekstejä on julkaista uutta kirjallisuutta. Lisäksi seura on julkaissut muun muassa runoutta ja äänikirjoja.
Seuran ponnisteluja karjalan kielen hyväksi ovat muun muassa kielipesät, joissa lapsille opetetaan karjalan kieltä. Seura on vaikuttanut myös karjalan kielen professuurin perustamiseen Joensuuhun yliopistoon.
Tuorein saavutus on karjalaisten kotiseutualueen perustaminen Pohjois-Karjalaan yhdessä maakuntaliiton kanssa. Kotiseutualueella on ja sinne halutaan keskittää lisää karjalan kieleen ja kulttuuriin liittyvää toimintaa.
- Pyrimme ohjaamaan tänne keskitetysti erilaista rahoitusta monimuotoiseen kultturityöhön ja lähdemme siitä, että karjalaisuuden tulee näkyä jokapäiväisessä elämässä. Esimerkiksi tienviitoissa ja opastetauluissa.
Tavoitteena on myös karjalaiseen kulttuuriin perustuvan elinkeinotoiminnan lisääminen.
Seura on pitkään tehnyt työtä myös karjalankielisen tv- ja radio-ohjelman lisäämisessä.
- Olemme jo monta vuotta valmistelleet sitä, että Yle alkaisi tuottaa kanssamme karjalankielistä radio-ohjelmaa. Olemme edenneet neuvotteluissa niin pitkälle, että sen toteutuminen on realistista ihan lähitulevaisuudessa, Leo sanoo.
Vuonna 2009 kieli sai virallisen vähemmistökielen aseman Suomessa.
- Karjalan kielen tulevaisuus riippuu meistä ja meidän jälkeemme lähitulevaisuudessa tulevista. Meidän uskostamme ja meidän tahdostamme, mutta minä näen että uskoa ei puutu eikä tahtoa myöskään, arkkipiispa Leo sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Makasiinipolttajalle kolme vuotta vankeutta ja miljoonakorvaukset
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut nuoren lieksalaisnaisen kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen Joensuussa viime vuonna tehdystä tuhotyöstä. Mielentilatutkimuksen mukaan nainen oli tekoja tehdessään alentuneesti syyntakeinen. Oikeus tuomitsi naisen maksamaan yli 2 miljoonan euron korvaukset.
Miksi minut hylkäsit?
Punainen Audi 80 on seisonut läpi talven keskellä rauhallista rivitaloaluetta sijaitsevan umpikadun kääntöpaikalla. Auton alla on talvirenkaat. Etupenkillä lojuu Children of Bodomin CD-levy ja muuta tavaraa. Lumet ovat sulaneet kiiltonsa menettäneen 2-litraisen auton pelleiltä, mutta miksi kulkupeli seisoo edelleen hyljättynä rivitalon päädyn kupeessa vielä kesäkuun korvilla. Eikö ketään kiinnosta?
Niiralanniemeen lomarakennuksia? Kyläläiset vastustavat
Joensuun Tuupovaarassa ei lämmetä Niiralanniemen kaavoittamiselle lomarakennuksille. Kyläläiset nauttivat nykyisistä poluista, uimarannasta ja sotainvalidien majasta.
Uusi tievalaistus säästää sähköä ja hohtaa paremmin
Suurpainenatrium-valaisimet yleistyvät teiden varsilla. Elohopeatekniikkaa alkaa olla aikansa elänyttä.
Vuonislahdessa on vilskettä ympäri vuoden
Lieksan Vuonislahdesta Pielisen rannoilta on löydetty kivikautisen asutuksen merkkejä. Vuonislahden sijainti on siis kiehtonut esi-isiämme jo aikojen alussa. Tänä päivänä Vuonislahti kukoistaa varsinkin kesäisin, mutta ei hiljene talvellakaan.
Kaksi sairaalaan henkilöauton ulosajosta Rääkkylässä
Henkilöauto suistui Rasisalontieltä Rääkkylässä. Mies ja nainen on kuljetettu sairaalahoitoon.
Tulipalossa kärsinyt makasiini tulossa myyntiin
Liikennevirastolla ei ole käyttöä tulipalossa pahoin tuhoutuneelle Joensuun makasiinirakennukselle. Jäljellä oleva rakennusosa ja tontti aiotaan laittaa myyntiin purkulupa-asioiden selvittyä. Makasiini tuhoutui tulipalossa lokakuussa 2012.
Sevettijärveläiset tutustuivat Selkien kouluun
Selkien kylä Kontiolahdessa on saanut kaukaisia vieraita. Kolttasaamelaisen Sevettijärven koulun oppilaat saapuivat tutustumaan kouluun, kylään ja Pohjois-Karjalaan. Kolttasaamelaiset ovat pieni alkuperäiskansa, joita asuu Suomen lisäksi Venäjällä ja Norjassa. Koltan kieltä puhuu enää mutama sata ihmistä Sevettijärven kylässä.
Mökkeilijät avasivat rahahanansa – rautakaupassa eletään nyt joulua
Lomautukset ja synkät talousuutiset ovat saaneet kuluttajat siirtämään hankintojaan. Myynnin uskotaan kuitenkin kasvavan jo tulevana syksynä.
Tuulivoima kiinnostaa, mutta myllyjä pitää vielä odottaa
Lähimpänä toteutumista on UPM:n Lieksaan suunnittelema seitsemän voimalan tuulivoimapuisto. Hankkeita on vireillä myös Joensuun ja Juuan suunnalla. Sen sijaan Ilomantsin tuulivoimalahankkeen paikalliset puhalsivat kumoon.
