Syyrian konflikti on usein esitetty eri islamilaisten ryhmien vastakkainasetteluna. Todellisuus on kuitenkin tätä paljon monitahoisempi.

Seuraavassa vedetään yhteen eri osapuolten ja ulkopuolisten toimijoiden motiiveja Syyrian konfliktissa.

1. Assadin hallinto vs. kapinalliset

Presidentti Bashar al-Assadin hallinto edustaa shiialaisuuteen kuuluvaa alawi-vähemmistöä, joka on vuosikymmenet nauttinut vahvasta eliittiasemasta politiikassa, armeijassa ja turvallisuuskoneistossa.

Assadin vastaisessa kapinallisoppositiossa on puolestaan eliitin valta-asemaa vastustavia ryhmiä, erityisesti sunnimuslimeja.

Syyrian konflikti ei alun perin ollut uskonnollis-etninen, vaan kumpusi eri ryhmien eriarvoisesta asemasta. Konfliktin pitkittyminen on kuitenkin vahvistanut sen etnis-uskonnollista luonnetta. Assad väittää konfliktin olevan ulkovaltojen aiheuttama ja pitää kapinallisia terroristeina ja rikollisina.

2. Opposition tukijat

Saudi-Arabia

Alueen voimakkain sunnimuslimivaltio Saudi-Arabia tukee ja aseistaa Syyrian sunnivaltaista oppositiota. Tämä korostaa Syyrian konfliktin uskonnollista luonnetta.

Saudi-Arabia pelkää shiialaisen Iranin vaikutusvallan kasvua Lähi-idässä. Maan oma shiialainen vähemmistö on alistetussa asemassa.

Maa käyttää merkittävää valtaa islamilaisten maiden järjestössä OIC:ssa.

Qatar

Persianlahdella sijaitseva pieni ja rikas sunnimuslimivaltio Qatar aseistaa ja rahoittaa Syyrian oppositiota.

Qatarin geopoliittiset motiivit ovat samanlaiset kuin Saudi-Arabialla: voimakas Iranin muodostaman alueellisen uhan ja Iranin vaikutusvallan kasvun pelko.

Turkki

Sunnienemmistöisenä maana Turkki tukee Syyrian oppositiota. Kapinallisten Vapaan Syyrian Armeijan päämaja on Turkissa ja Turkilla on läheiset suhteet myös opposition Syyrian kansallisneuvostoon. Turkki käänsi selkänsä Bashar al-Assadin hallinnolle, kun sen uudistuslupaukset eivät toteutuneet.

Turkki on vastaanottanut eniten Syyriasta väkivaltaisuuksia pakoon lähteneitä pakolaisia, YK:n pakolaisjärjestön mukaan yhteensä noin 60 000 syyrialaispakolaista.

Maa pyrkii esiintymään sunnilaisen maailman johtajana ja vahvistamaan omaa alueellista vaikutusvaltaansa. Kaikissa Arabikevään kansannousuissa Turkki on pyrkinyt saamaan puolelleen maiden uudet vallanpitäjät.

Turkki pelkää, että Syyrian nykyhallinto tarjoaa Turkin kurditaistelijoille liikkumatilaa ja suoja-alueen, josta kurdijärjestöt voisivat iskeä Turkkiin. Turkin kurdit seuraavat Syyrian tilannetta.

3. Assadin hallinnon tukijat

Iran

Persianlahden shiialaisvaltio Iran on Syyrian Bashar al-Assadin hallinnon vahvin tukija. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Iran aseistaa ja kouluttaa Syyrian armeijaa.

Iranin tuki on merkittävässä roolissa koko Lähi-idän alueen konfliktivyyhdessä: Iran tukee Hizbollah-järjestöä Libanonissa sekä palestiinalaisten Hamasia. Sunnimuslimien Hamas ei kuitenkaan tue Assadin hallintoa Syyriassa. Lisäksi Iran on kasvattanut vaikutusvaltaansa Irakissa Saddam Husseinin kaaduttua shiiojen valtaannousun myötä.

Maantieteellisesti ja taloudellisilta resursseiltaan "Iranin leiri" on kuitenkin "saudileiriä" pienempi.

4. Naapurimaat, jotka pyrkivät pysyttelemään sivussa

Jordania

Syyrian eteläinen naapurimaa Jordania ei kuulu Syyrian konfliktin ensirintamaan. Syyrian ja Jordanian raja-alueilla on kuitenkin ollut pieniä kahakoita.

Jordania on vastaanottanut YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli 40 000 Syyriasta lähtenyttä pakolaista.

Libanon

Syyrian rajanaapurissa Libanonissa väestön asenteet Syyrian konfliktin osapuolia kohtaan ovat jakaantuneet.

Libanonissa pelätään erityisesti Syyrian konfliktin leviämistä Libanonin puolelle. Pohjois-Libanonissa onkin jo ollut levottomuuksia Syyrian väkivaltaisuuksien kiihtyessä. Lisäksi shiiamuslimiklaani on siepannut Libanonissa väitettyjä Syyrian opposition taistelijoita sekä Turkin ja Saudi-Arabian kansalaisen. Syyrian oppositiota tukevat Saudi-Arabia ja Qatar ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Libanonista.

Libanon on ylläpitänyt kauppasuhteita Syyriaan.

Irak

Syyrian itäinen naapurivaltio Irak pyrkii pysyttelemään sivussa Syyrian konfliktista. Irakin tasapainottelua selittää pelko siitä, että Syyrian konflikti voisi levitä myös Irakin shiiojen ja sunnien väliseksi yhteentörmäykseksi.

Irak käy kauppaa Syyrian kanssa. Iranin painostuksesta Irak on sallinut asekuljetukset Syyriaan maansa kautta.

Irakin kurdit pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa Syyrian kurdien keskuudessa.

* * *

Syyrian ohella sunnilaisen Saudi-Arabian ja shiialaisen Iranin valtakamppailu on heijastunut esimerkiksi Persianlahden pieneen saarivaltioon Bahrainiin, joka on jäänyt maiden valtapyrkimyksissä jonkinlaisen kiistakapulan asemaan.

Iranin on väitetty tukevan Bahrainin shiioja maan shiiaenemmistön ja hallitsevan sunnivähemmistön välisessä konfliktissa. Saudi-Arabia puolestaan lähetti joukkojaan Bahrainiin sunnimonarkian tueksi Arabikevään shiiaväkivaltaisuuksia tukahduttamaan.

Artikkelia varten on haastateltu professori Hannu Juusolaa Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta.